HYVINVOINTIALUEET ovat olleet toiminnassa jo kuukauden päivät. Meillä Etelä-Pohjanmaalla lienee samat ongelmat kuin muuallakin maassa – raha ja sen riittävyys. Asiasta on uutisoitu mediassa ja sitä on pyöritelty kuin kuumaa perunaa suussa konsanaan.
Lisää rahaa on pumpattava hyvinvointialueille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tämän vuoden talousarvio on noin 32,48 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän taustalla on siirtyvien organisaatioiden vuoden 2022 ennakoidut talouden ylitykset sekä se, ettei valtion rahoitus kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia.
Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun lisätalousarviosta hyvinvointialueille. Summa, joka esitettäneen annettavaksi, on luokkaa puoli miljardia euroa. Tuosta summasta 350 miljoonaa euroa olisi valtionavustusta ja loppu 150 miljoonaa euroa olisi sitten kertaerän aikaistamista. Tuo kertaerä on nykylainsäädännön silmissä hankala ja vaatisi lain muuttamista.
Silmäilyt noiden eri hyvinvointialueiden välillä kertovat karulla kielellä, kuinka rahasta tekee piukkaa kautta linjan. Lisätalousarviota käsiteltiin 2. helmikuuta raha-asiainvaliokunnassa sekä Valtioneuvoston yleisistunnossa.
Oman mausteensa asiaan antavat eri alojen palkkariidat. Kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkariidan päätteeksi tehdyissä sovintoesityksissä linjattiin, että jos muiden alojen sopimukset ylittävät heidän syksyllä sopimansa 1,9 prosentin korotuksen, he saavat ylimenevän osuuden oman korotuksensa päälle.
Vielä on kovin aikaista sanoa, kuinka koko suuri uudistus onnistui. Noin puolentoista vuoden perästä on jotakin osviittaa jo käsillä ja siitä saatamme joitakin päätelmiä tehdä.
Kommentti: Lisääkö hyvinvointialueisiin siirtyminen hoitotyön vetovoimaa?
KOKO muutos on ollut valtakunnallisesti suuri. Henkilöstöä on siirtynyt toiminnallisille hyvinvointialueille noin 172 900 henkilöä, 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Lisäksi noin 14 400 henkilöä jatkaa Helsingin kaupungin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää henkilöstöä edelleen noin 209 000. Määrä on suuri, päälle vielä kaikki oheistoimijat ja toiminnot.
Päätavoite on tietysti turvata kaikille yhdenvertaiset oikeudet saada palveluja. Puhutaan myös alueellisesta tasa-arvosta, kun toimija on suuri ja vahva. Tästä muutoksesta toivotaan hyötyvän niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin.
Kaiken kaikkiaan koronakurimuksen jälkeen hoitoalan toivotaan muutoksen myötä lisäävän vetovoimaa ja verestä ainesta saadaan värvättyä alalle lisää. Myös työnkuva täsmentyy ja turhia päällekkäisiä toimintoja saadaan kitkettyä pois. Muutos herättää aina vastarintaa ja vanhoista käytännöistä luopuminen on hankalaa. Iso on rutistus ollut ja olemme kaikki tuon muutoksen keskellä, halusimmepa sitä tai emme. Aika näyttää.
