TUUNAUSTA JA TEKELEITÄ -ryhmässä on työn alla askartelua ystävänpäiväteemalla. Pöydän täyttää humoristinen puheensorina, kun vapaaehtoiset vetäjät Paula Liikala ja Rauni Heikkilä esittelevät päivän materiaalit ja aiheen. Ryhmä on kaikkinensa kokoontunut kymmenisen vuotta, tosin ensin toiminta oli muistiyhdistyksen alaista ja kokoontumispaikkana oli kirjasto. Nykyisin kokoonnutaan kerran kuussa Järviseudun Omaishoitajien tiloissa Oivalassa, Vimpelissä. Ryhmä on kaikille avoin, ilmainen, eikä osallistujan ei tarvitse kuulua palvelun piiriin tai olla yhdistyksen jäsen.
–Minä olen tähän hommaan hypännyt mukaan sen jälkeen, kun jäin eläkkeelle, eli seitsemän vuotta sitten, Rauni on ollut alusta asti, kertoo Liikala.
Molemmat kertovat olevansa innokkaita käsillä tekijöitä, joten kotikaapeista löytyy kaikenmoista materiaalia ryhmäänkin tuotavaksi.
–Ideana meillä tässä on, että käytetään sitä materiaalia, mitä on jostakin jäänyt yli, sanovat naiset.
Ennen kuin käydään työn touhuun, juodaan kahvit ja jutustellaan kuulumiset. Toimittajakin saa luvan ottaa kuvan, vaikka tupsahtikin paikalle yllättäen, eikä kampaajalle ehditty.
OMAISTOIMINNAN koordinaattori Tiina Silvonen kertoo, että yhdistys ottaa avosylin vastaan Liikalan ja Heikkilän kaltaisia vapaaehtoisia.
–Vapaaehtoisten rooli on tosi tärkeä, jokainen vapaaehtoinen on kullanarvoinen, sanoo Silvonen.
–Yhdistyksen OmaisOiva -toimintaa on kahdeksalla paikkakunnalla, Järviseudulla ja Kuusiokunnissa. Jokaisella paikkakunnalla on tarvetta vapaaehtoisille. Jokainen vapaaehtoinen voi tarjota yhdistykselle osaamistaan omilta vahvuusalueilta ja aikaa voi antaa yhdistykselle juuri sen verran kuin itse haluaa.
Silvonen kertoo, että moni omaishoitaja on iäkäs, joten esimerkiksi digitukihenkilöitä olisi hieno saada remmiin mukaan. Vapaaehtoiset voivat myös vetää erilaisia ryhmiä tai vaihtoehtoisesti mennä hoidettavan kotiin siksi aikaa, että omainen pääsee ohjattuun ryhmään virkistäytymään.
–Nykyään yhä useampi kotona hoidettava omainen on niin huonokuntoinen, ettei heidän kanssaan välttämättä pysty lähteä yhdessä ryhmään, saati jättää omaista yksin siksi aikaa. Sellaiselle vapaaehtoistoiminnalle olisi varmasti kysyntää, joka mahdollistaisi omaiselle pienen hetken omaa aikaa.
VAPAAEHTOISILLE ei ole mahdollista maksaa palkkaa, mutta yhdistys pyrkii muilla tavoin korvaamaan annettua panostusta.
–Kaikkea kivaa on vapaaehtoisille järjestetty risteilystä teatterireissuun. Myös koulutusta on vapaaehtoisten mahdollista saada, jos joku sellaista haluaa. Minuun voi olla yhteyksissä asian tiimoilta, sanoo Silvonen.
Pöydän ympärillä nauru raikaa, kun joku kysäisee Liikalalta mistä hän on löytänyt servetin taitto-ohjeen.
–En minä muista, ehkä keittokirjasta, vastaa Liikala.
–Luetaan kirjasta ja puhutaan ominamma, eikös se sanonta niin mene, hän nauraa.
