Valtioneuvosto on tehnyt siirtymästä havaintoja, kun uudistus oli noin viikon vanha (4.1.2023). Asiasta on laadittu tilannekuvaa kansalaisille sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen vinkkelistä.
Kaiken kaikkiaan, näinkin suuren järjestämisvastuun muutoksen yhteydessä yleistilanne on ollut hallittu hyvinvointialueilla. Raportti luonnehtii tilannetta luottavaiseksi, positiiviseksi ja rauhalliseksi. Tokikin ongelmia on ilmennyt, mutta suurilta osin siirtymä on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Yksittäiset ongelmat on saatu nopeasti ratkaistuksi.
Potilasturvallisuus ei ole vaarantunut
Ehkä tärkeimpiin asioihin kuulunut potilasturvallisuus, ei ole vaarantunut, vaikka viivästyksiä on esiintynyt palvelutuotannossa. Kuten jo tuli mainittua edellisen numeron pääkirjoituksessa, päivystysjonot ovat olleet sangen pitkät kautta rantain ja se, jos jokin, näkyy asiakkaille hyvinvointialueilla.
Pelastustoimen osalta tehtävistä ja annettavista palveluista on suoriuduttu normaalissa marssijärjestyksessä.
Ehkä vielä on kuitenkaan liian aikaista arvioida vallitsevaa tilaa, vasta tulevat viikot ja kuukaudet näyttänevät, kuinka koneisto toimii. Näin lyhyellä aikavälillä tarkastelu ei ole vielä realistinen ja haasteita saattaa olla edessäpäin. Kaiken kaikkiaan vuodenvaihteessa siirroksessa ei yllätyksiä ole ilmennyt.
Palkkojen maksu ensimmäinen koeponnistus
JOS asiaa tarkastellaan hallinnon näkökulmasta, voidaan todeta, että täällä Etelä-Pohjanmaalla pelkästään työntekijöitä siirtyi uuden toimijan alle yli 10 000. Ensimmäinen koeponnistus on palkkojen maksaminen. Valtakunnallisesti on kerrottu, että osalla alueista on palkanmaksun ajantasaisuuden ja henkilöstön siirtymisen oikeellisuudessa korjattavaa. Asiaan on kuitenkin varauduttu.
Tietotekniikan osalta tietojärjestelmissä on ilmennyt joitakin häiriöitä, mutta pääsääntöisesti toimivuus on ollut hyvä asiakas- ja potilastyössä käytettävien järjestelmien osalta.
Koska muutos koskee suurta joukkoa työntekijöitä, on varmaa, että muutoksessa eläminen ja jaksaminen vaikuttaa kaikkiin osapuoliin henkilöstössä. Omissa ajatuksissa on ollut se, kuinka selvää tämän uuden organisaation toiminta ja siellä hoidettavat tehtävät (työnkuvaus) on henkilöstölle. Muutos herättää aina vastustusta ja se vaikuttaa kaikkeen. Jos asiaa mietitään tekniikan puolelta, niin haasteita on ja tulee varmasti. Mainittakoon esimerkkinä vaikkapa sähköpostiosoitteet ja uudet käyttäjätunnukset. Kaiken päivittyminen ottaa oman aikansa. Saattaapa olla osin niinkin, että tarvittavia laitteistoja vielä puuttuu ja toimitaan osin kahden järjestelmän maailmassa. Tämä jos jokin aiheuttaa turhautumista ja teknisen tuen ruuhkautumista.
Tässä muutoksessa on varmasti monia nyansseja, joita emme edes vielä ole tiedostaneet. Muutos ottaa oman aikansa ja se vaatii kärsivällisyyttä kaikkien osapuolten taholta. Raportti kertoo että: ”Hyvinvointialueiden valmisteluhenkilöstö on ollut tyytyväinen siitä, että pitkä odotus on nyt päättynyt ja pysyvät organisaatiot ovat aloittaneet toimintansa. Kyselyn mukaan luottamus henkilöstön ja johdon osaamiseen on korkealla ja mukana on ollut kiireestä huolimatta myös yhdessä tekemisen iloa.”
Talous lähti takamatkalta
JOS asiaa tarkastellaan talous edellä, voin kerrata, että takamatkalta lähdetään, ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla. Tuleva talousarvio hyvinvointialueellamme vuonna 2023 on pakkasella rapeat 30 miljoonaa euroa. Raha ei kasva puussa, laskennallinen rahamäärä on vuonna 2023 per kapita 4 459 euroa nuppia kohden ja se kasvaa vuoteen 2030 mennessä 5 886 euroon. Kasvua on siis odotettavissa seitsemän vuoden syklillä 27,2 prosenttia. Mistä kaikki raha oikein otetaan? Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion antamaan rahoitukseen sekä joiltain osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Valtion antama rahoitus on yleiskatteellista ja määritellään vuosittain.
Jo syyskuussa 2022 huomattiin, että kukkaro on aivan liian keveä. Maanlaajuisesti hyvinvointialueoista puuttui 1,5 miljardia euroa. Jos asiaa peilataan asukaskohtaisesti, niin jokaisen Suomen kansalaisen Sote-lompsasta puuttui 270 euroa rahaa (tilanne syyskuussa 2022). Meillä Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueella talouden tasapainottamistyöryhmä on linjannut 3.10.2022 kokouksessaan, että vuosille 2023–2026 laaditaan talouden tasapainottamisohjelma, valmistelussa käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa. Kunpa meitä reuna-alueella eläviä ei vain tasapainotettaisi hengiltä palvelujen huonontuessa ja keskittyessä kauemmaksi. Olemme haasteiden edessä, se on selvää ja on asioita jo maantieteellisestikin mihin emme voi vaikuttaa, voimme vain toivoa parasta ja ennen kaikkea tasapuolista kohtelua.
Työntekijät aluehallitusten jäseninä, meneekö oikein?
HALLINTOSOTKULTAKAAN ei olla vältytty. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Valtiovarainministeriö on lähettänyt hyvinvointialueille marraskuun 2022 lopussa kirjeen, jossa on ohjeistus, että hyvinvointialueen työntekijä ei voi olla aluehallituksen jäsen. Asia on ongelmallinen, mikäli työntekijä olisi aluehallituksessa tavallaan oman itsensä työnantaja, toisin sanoen välissä ei olisi lautakuntaa. Asia on johtanut siihen, että joitakin aluehallituksen jäseniä on eronnut aluehallituksesta. On tapahtunut niinkin, että joitakin viranhaltioita on eronnut virastaan pystyäkseen jatkamaan aluehallituksessa. Suo siellä vetelä täällä, ministeriö kuitenkin tutkii asiaa ja tekee jossakin vaiheessa linjauksen asiassa. Myös lääkäriliitto on ottanut asiaan kantaa.
