SUNNUNTAINA 8. tammikuuta Alajärven kirkossa vietettiin juhlamessua, jonka toteutuksessa olivat mukana kaikki kolme nyt Alajärven seurakunnan muodostavaa seurakuntaa. Jumalanpalvelukseen saapui väkeä koko alueelta. Sen jälkeen oli tarjolla kirkkokahvit seurakuntatalolla.
–Uusi vuosi tarkoitti myös uudenlaista yhteistyötä seurakuntien kesken. Lappajärven ja Vimpelin seurakunnat ovat vuoden alusta osa Alajärven seurakuntaa, samoin kuin aikaisemmin kappelina toiminut Lehtimäki, kertasi Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki tilannetta saarnassaan.
–Toiminta jatkuu pitkälti entisenlaisena, mutta hallinnon ja talouden hoitamiseen on nyt vahvemmat hartiat. Jo alkukirkossa näyttää olleen erilaisia seurakuntia. Osassa nähtiin puutetta ja osa voi ulkonaisesti paljon paremmin. Siinä tilanteessa apostoli Paavali antoi ohjeen, että rikkaampien seurakuntien tulee kantaa ja jakaa köyhempien seurakuntien taakkaa. Tätä periaatetta on tarpeen noudattaa myös tässä tilanteessa, missä ollaan tällä hetkellä monessa suomalaisessa seurakunnassa: maaseutu tyhjenee, kirkosta eroaa ihmisiä ja syntyvyys on hyvin pientä. Tämä näkyy myös seurakuntien pienenevissä resursseissa. On mietittävä realistisesti tulevaisuutta ja tehtävä isojakin ratkaisuja tulevaisuuden turvaamiseksi.
–Uskon, että tämä rakenne mahdollistaa parhaiten seurakunnallisen toiminnan jatkumisen kullakin näistä paikkakunnista. Talouden ja hallinnon hoitamisessa isompi yksikkö tuo turvaa haavoittuvuutta vastaan ja on mahdollista keskittää voimavaroja, koska nyt riittää yhdet toimielimet ja hallinto, kun muuten ne tulisi järjestää jokaisessa pienessäkin seurakunnassa pienillä resursseilla erikseen.
Muutos vie olennaisen äärelle
–Seurakuntien rakennemuutokset aiheuttavat ilman muuta myös muutoskitkaa ja luopumisen kipeyttä, mutta samalla tilanne mahdollistaa miettimään, mikä on lopulta olennaista ja mikä on keskeistä. Onko seurakunnan ydintehtävä omistaa tai keskittyä hallintoon vai mikä se on? Evankeliumi muodostaa kirkon, ei hallinto, metsät tai kiinteistöt. Toki niilläkin on käyttöä, mutta ydin on evankeliumi ja sakramentit, julistus ja palvelu.
–Seurakuntaliitoksissa yksi eniten puhuttavista asioista on seurakuntien omaisuuden kohtalo. Toiset seurakunnat ovat saaneet sitä aikojen kuluessa haltuunsa enemmän ja toiset vähemmän. Historia näyttää kuitenkin osoittavan, että taloudellisesti rikkaat ajat ovat kuitenkin hengellisesti köyhiä ja toisin päin.
Salomäki nosti esille esimerkkinä Etiopian kirkon vierailtuaan siellä ennen joulua.
–Se on joutunut elämään vaikeita ja köyhiä aikoja viime vuosikymmeninä, mutta se ei ole estänyt sitä kasvamasta hengellisesti ja määrällisesti.
Seurakuntien määrässä palataan kohti vanhaa aikaa
PIISPA muistutti, että seurakuntien määrä on ollut aikaisemmin pienempi, esimerkiksi keskiajan alussa seurakuntia oli Suomessa noin sata. Tuolloin Etelä-Pohjanmaan pitäjistä monet kuuluivat Isokyrön emäpitäjään tai Pietarsaaren seurakuntaan.
–1637 muodostettiin Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi silloin kuului. Alajärvestä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1859 ja sen kappeliksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunnaksi 1895 ja 1904. Vimpeli itsenäistyi 1867, kertasi Salomäki Järviseudun seurakuntien historiaa.
Enimmillään seurakuntia on Suomessa ollut noin 600. Nyt niitä on noin 350, eli ollaan palaamassa kohti alkupistettä. Lapuan hiippakunnassa seurakuntia on enimmillään ollut 65, nyt niitä on 36.
–On myös mielenkiintoinen huomio, että harvasta seurakunnasta löytyy kahta huipputason pesäpallojoukkuetta kuten nyt täältä Alajärven seurakunnasta löytyy.
Määränpäänä kotipesä
TOIMINNAN kannalta ei ole niin keskeistä missä ja kuka hoitaa hallintoa, taloutta ja omaisuutta, olennaisempaa on se, mitä tapahtuu lähellä olevassa kirkossa ja seurakuntatalossa ja kuinka on mahdollista osallistua lähialueen jumalanpalvelukseen ja muuhun seurakunnan toimintaan, Salomäki luonnehti.
–Toivottavasti se kirkon taloudellinen haaste, jonka keskellä nyt elämme, kääntyy lopulta hengelliseksi siunaukseksi myös meidän maassamme. Todellinen rikkaus on meillä evankeliumissa, kasteessa ja ehtoollisessa, joiden kautta taivaalliset aarteet tulevat meidän osaksemme. Tämä olkoon kallein aarre uudessa, yhdistyneessä Alajärven seurakunnassa. Viisautta ja voimia teille, jotka huolehditte tämän seurakunnan niin ajallisista kuin katoamattomistakin aarteista. Pelatkaa yhteisellä kentällä, yhteisillä säännöillä ja tavoitelkaa sitä, että mahdollisimman moni pääsisi turvaan kotipesään, hän päätti puheensa.
Juhlamessua toteutettiin isolla joukolla
MESSUSSA palvelivat seurakuntamestarit Juha Tuomela, Ari-Pekka Peltokangas ja Mirja Hautamäki, kanttoreina Ismo Pitkänen, Arto Turpela ja Satu Pohjonen, liturgina Ilkka Lehto, ripissä Ann-Mari Häggman-Niemi, lukukappaleissa Antti-Kalle Levijoki ja Hanna Koivulampi, virsikirjoja jakoi ovella Merja Rantakangas, saarnan piti piispa Matti Salomäki, yhteisen esirukouksen luki Jenny Kärki, rukouksen lukivat Tuomo Lehtiniemi ja Leila Lahti. Sisääntulokulkueessa ristiä kantoi Markku Harinen, kynttilöitä Loviisa Anttila ja Juliaana Kellokoski. Messun striimauksesta vastasi Jorma Niskakangas. Ehtoollista olivat jakamassa myös Aune Kuoppa-aho, Leo Ketonen, Harri Silvolahti ja Ari Auranen.
