MILLESPAKKA OY:N henkilökunnan syksy on sujunut valmistellessa jätelain tuomia muutoksia paikallisiin jätekuvioihin.
–Kuntien vastuulle on tulossa uusia palveluita, ensimmäisenä tekstiilijätteen keräys. EU:n päätöksellä se tulee pakollisiksi kaikissa alueen maissa viimeistään 2025, mutta Suomessa se otetaan käyttöön jo nyt vuoden alussa. Olemme tilanneet hyötyjäteasemille vastaavanlaiset kontit kuin nykyisin on ekopisteillä UFFin keräykselle, kertoo Millespakan toimitusjohtaja Mervi Pokela.
Pokela kertoo, että keräykseen voi tiivisti suljettuun muovipussiin tai jätesäkkiin pakatut kuivat ja puhtaat, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet ja paidat, sekä lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat.
–Ei siis käyttökelpoisia tekstiilejä, joita voi myydä kirpputorilla tai lahjoittaa UFFille. Tähän keräykseen ei oteta nahkavaatteita, kenkiä eikä laukkuja, tekstiilin tulee olla sillä tavoin puhdasta, ei esimerkiksi öljyistä, voimakkaasti tuoksuvaa, homeista tai luteiden saastuttamaa. Vanua sisältävät täkit, toppatakit tai pehmoeläimet eivät myöskään kelpaa jatkokäyttöön.
Palvelu aloitetaan ainakin toistaiseksi ilmaisena.
–Joissakin paikoissa se on maksullista. Otamme vastaan pari pussia kerrallaan per asiakas ja hyötyjäteasemilla täytynee tehdä esilajittelua asiakkaiden tuodessa vaatteita; jos mukana on polttoon menevää tavaraa, niin se on sitten maksullista.
–Paimiossa toimii Suomen ainoa tekstiilinkäsittelylaitos, jossa tekstiilistä tehdään esimerkiksi kuitulevyjä. Jatkokäyttö kehittyy koko ajan ja käyttökohteita tulee lisää.
Pokela toivoo, että EU:ssa käyty keskustelu tekstiilien laatuvaatimusten käyttöönotosta poikisi muutosta kertakäyttökulttuuriin.
HEINÄKUUSSA kaikki ne asunto-osakeyhtiöt, joissa on vähintään viisi asuntoa, tulevat kunnallisen lasi-, metalli-, muovi- ja kartonkijätteen keräyksen piiriin.
–Kohteet, jotka kuuluvat tähän kategoriaan, hankkivat itse jäteastiansa, esimerkiksi kerrostaloissa taloyhtiö hoitaa ne paikalle ja Millespakan kilpailuttama kuljetusyritys tyhjää sovitusti ja toimittaa pakkausjätteen sitten eteenpäin.
Millespakan alueella kohteita, joita lakimuutos koskee, on noin 250–300.
BIOJÄTTEIDEN keräys samalla tyylillä käynnistyy kesällä 2024. Järviseudun jätelautakunta päätti toteuttaa keräyksen kaikkien kuntiensa keskustaajamissa sekä lisäksi Lappajärven Itäkylässä, Alajärven Luoma-aholla ja Perhon Möttösessä.
–Biojätettä on meillä ennenkin kerätty, mutta toiminta siirtyy silloin kunnan vastuulle eli me koordinoimme keräystä ja reitin varrelta myös tavallisia kuluttaja-asiakkaita voi liittyä mukaan siirtymäreittien varrelta.
–Tällä hetkellä kerätään tietoa keittiö- ja biojätteen kompostoinnista. Kaikkien omakotitalouksien pitäisi ilmoittaa itsensä kompostirekisteriin tai vaihtoehtoisesti on oltava sopimus kuljetusyrittäjien kanssa biojätteen kuljetuksesta. Viranhaltijat pitävät rekisteriä, ja voimme tarvittaessa verrata tietojamme ja he voivat käydä katsomassa onko kompostointi hoidettu asianmukaisesti ja antaa tarvittaessa ohjeistusta. Muualla on jo tehtykin pistotarkastuksia.
Pokela arvelee, että kompostoinnin osalta parannettavaa löytyy vielä Millespakankin alueella.
–Ainakin ennen minun aikaani tehdyssä testissä kerätystä sekajätteestä löytyi vielä biojätettä.
LAJITTELUSÄÄNNÖT ja kierrätyksessä huomioitavat asiat ovat Pokelan mukaan Millespakan alueella ihmisille jo pääsääntöisesti tuttuja.
–Haasteina on se, ettei jostain syystä kerätä biojätettä erikseen tai pakkausjätteitä voi olla hankala lähteä viemään keräykseen, jolloin ne laitetaan poltettavien jätteiden joukkoon. Samaa ongelmaa on toki muuallakin, jatkuvasti tulee raportteja, että yleisesti kuormia tarkastettaessa sieltä on löytynyt ihan käsittämättömiä eriä kemikaaleja, metalleja, joka on ihan rahan arvoista tavaraa, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yleisesti ottaen meillä ollaan ihan annetuissa raja-arvoissa, joten ihan osaavia lajittelijoita meillä kuitenkin ollaan.
Siihen, ovatko ekopisteet nykyisin paremmassa kunnossa kuin ennen, Pokela ei osaa ottaa kantaa. Tunnetusti tapauksia, joissa ekopisteille jätetään niille kuulumatonta tavaraa, jota jätteenkuljettajat sitten siivoavat, on Järviseudunkin alueella ollut useasti.
–Yhden ekopisteen olen käynyt siivoamassa. Sinne oli jätetty elektroniikkaa ja kaatopaikkajätettä. Aina silloin tällöin sitä tapahtuu, että tulee ajatusvirhe, kun ihminen ajattelee, että pääsee kerralla kaikesta roinasta eroon ja sitten huomaakin, että eihän näitä tänne voi jättää – sitten tekee myös toimintavirheen ja jättää ne silti. Näistä lähetellään kyllä ihmisille laskujakin perään.
Pokela aloitti toimitusjohtajana
MILLESPAKKA OY sai heinäkuun puolivälissä uuden toimitusjohtajan alajärveläisestä Mervi Pokelasta. Hän seuraa tehtävässä Ira Kekaraista.
Pokela kaipasi vaihtelua työelämään työskenneltyään Ruukilla 18 vuoden ajan ja nähtyään Millespakan etsivän toimitusjohtajaa päätti hakea työpaikkaa.
–Ympäristöasiat olivat tulleet tutuiksi, sillä Ruukilla ne olivat yksi työni vastuualueista, muuten yhtiö oli ennalta tuttu lähinnä asiakkaan roolista käsin. Odotin työltä haasteita ja uuden oppimista ja olen kyllä viihtynyt.
–Olen aiemminkin lajitellut ja kompostoinut sujuvasti, joten sinänsä työ ei ole muuttanut siviilielämääni ja arkeani, mutta jäteauton kuljettajia olen alkanut moikkaamaan ja ohiajaessa silmäilen ekopisteitä, näyttävätkö ne siltä miltä pitää.
Aiheesta lisää keskiviikon printissä.
