KAUPUNGINHALLITUS kokousti maanantaina viiden ja puolen tunnin ajan ja sai valtuustolle esitettäväksi talousarvion ensi vuodelle.
Talousjohtaja Tapani Kotanen totesi, että tulevan arvioiminen on ollut tavallista haastavampaa, koska valtion rahoitusjärjestelmä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on lähivuosille auki. Kaupungin osalta toimintatuotot putoavat palveluntuotannon siirtyessä hyvinvointialueelle noin 29 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa. Kulut laskevat noin puolella, näin on myös henkilöstökulujen laita, kun reilusta tuhannesta työntekijästä kaupungin palvelukseen jää noin 550 henkilöä.
Kun kuluvalle vuodelle talousarvioon kirjattiin 2,8 miljoonan euron ylijäämä, toteutuma lienee nykyisen arvion perusteella 1,5 miljoonaa. Ensi vuodelle ylijäämää odotetaan 3,9 ja taloussuunnitelmavuosillekin 2,2 ja 1,7 miljoonaa euroa.
–Hyvältä näyttää vielä, toivottavasti saadaan pysymään nämä summat, Kotanen sanoi.
–Lähtökohta talouden suunnitteluun on hyvä, koska kaupungin lainakanta on alhainen. Liikevaihto putoaa puoleen, joten jatkossa ei voida enää investoida edes puolta siitä mitä aiemmin, muistutti valtuuston puheenjohtaja Antti Joensuu.
–Taseessa on yli 12 miljoonan puskuri, jos talous toteutuu tämän mukaan, mutta valtio tulee todennäköisesti siirtämään kuntien rahoitusta hyvinvointialueiden rahoitusvajeen tasaamiseen. Kuntien tulee siihen varautua siihen.
Hallituksen puheenjohtaja Sari Palmu kertoi, että ensi vuonna keskitytään investoinneissa pitkälti infraan sekä rakennusten peruskorjauksiin.
–Paavolan koulun rakentaminen alkaa näkyä jonkinlaisina summina. Aika näyttää, miten paljon pystytään ensi vuonna tekemään, mutta suunnittelua ainakin.
Saukonkylän viemäröinti herätti hallituksessa eniten keskustelua. Tekninen lautakunta esitti viemäröintihanketta ensi vuodelle, mutta Palmu arveli, ettei se ehkä toteudu, vaikka valtuusto vihreää valoa näyttäisikin.
–Laillisuus täytyy huomioida. Laissa on tiukat asetukset pohjavesialueille, mutta avustuksia ei tunnuta lain toteuttamiselle saatavan, kaupunki ja asukkaat jäävät maksajiksi. Kaikki voimat valjastetaan ensi vuonna, että saataisiin ulkopuolelta rahaa ja löydettäisiin myös asukkaiden mielestä hyvä vaihtoehto. Toivottavasti rakennuskustannuksetkin tulisivat alaspäin vuodelle 2024. Sama haaste on Menkijärven pohjavesialueella.
Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen totesi, että hyvinvointialueen tuloa odotettaessa kaupungin organisaatiota on uudistettu, virtaviivaistettu, ja ylätason hallintoa kavennettu eläköitymisten myötä.
–Säästöjä on suunnattu elinvoimalautakuntaan.
Palmu totesi, että seuraavassa valtuustossa valittava elinvoimalautakunta kantaa laajaa tehtävänkuvaa ja valtavaa vastuuta yrityselämän kehittämisessä, mutta myös hyvinvoinnin rakentamisessa.
