Käydessään synnyinpitäjässään Lappajärvellä hänet voi tavata juttukeikalta ihan livenä eri puolelta Järviseutua.
Alppisen suhde nyt kuusikymppiseen järviseutulaisten luottolehteen on pitkä ja tiivis.
–Kun lähdin opiskelemaan, äiti tilasi Järviseudun Sanomat ensimmäiseksi vuodeksi. Sen jälkeen olen tilannut lehteä itse.
Paikallislehti on Alppisen mukaan yksi viimeisistä asioista, joista tingitään kulujen kasvaessa.
–Monelle se voi olla ainoa tilattava lehti. Lehti luetaan tarkkaan ilmoituksia myöten, eli se on tärkeä yhteistyökumppani myös paikallisille yrityksille. Lehti on tärkeä uutisväylä alueella niille ihmisille, jotka eivät lue aluelehtiä. TV ei uutisoi juurikaan Järviseudun kuntien talouselämästä. Tästä syystä uutistarjonta saisi mielellään kattaa vähän yrityselämääkin.
Myöskään levikkialueen ulkopuolella asuvia tilaajia ei saisi unohtaa. –Lehti ei saa jämähtää elämään viime vuosituhannen muistoissa, jos aikoo jatkossakin saada Järviseudulta lähteneet pysymään tilaajina. Kesälappajärveläisiä pitää muistaa ja kunnioittaa maksavina asiakkaina. Ja digiin pitää tietty panostaa, jotta pysytään mukana kehityksessä, kun paperilehti saattaa tulla esimerkiksi Helsinkiin vasta ilmestymiskeskiviikkoa seuraavana maanantaina.
ANTOISIMMAKSI juttujen kirjoittamisessa Alppinen nostaa ihmisten tapaamisen.
–Haastateltavat ovat usein mahtavia persoonallisuuksia. Haastateltavien elämänkokemus ja viisaus saa haastattelijan monesti sanattomaksi. Silloin koen itseni etuoikeutetuksi, että saan puhuttaa tällaisia ihmisiä.
Alppiselle kieli on paitsi työväline, myös nautinnon aihe.
–Haastateltavien murreilmaisut naurattavat ja ilahduttavat. Murre koskettaa syvemmältä, koska se on ensimmäinen opittu kieli eli osa persoonallisuutta.
Lehtityössä oppii aina uutta. –Kun saan juttupyynnön elämänalueelta, josta en tiedä mitään, pääsen googlailemaan. Sellainen päivä on hukkaan heitetty, jona ei ole oppinut mitään uutta. Tämän vuoksi pidän avustajan hommasta, vaikka olenkin lehden teon saralla iloinen amatööri.
–Kun toimitus antaa juttuidean, teputan innostuneesti ja starttivalmiina ja yritän löytää hyvän näkökulman, kuvailee Alppinen jutunteon prosessia.
–Pidän nopearytmisestä työstä, enkä halua hautoa asioita pitkään. Iloitsen kännykästä, jonka avulla kuvia voi näpsiä niin monta, että joku on julkaisukelpoinen.
Alppinen ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja toiveita.
–Ilahdun, kun hihaan tartutaan kaupan eteisessä. Maailmahan on täynnä toinen toistaan kummallisempia asioita, joista voi tehdä jutun. Niihin pitää vain hoksata tarttua. Idean hyväksytän toimituksella ja vihreää valoa saatuani alan pohtia käsittelytapaa.
LEHTIAVUSTAJAN hommien lisäksi lukeminen ja taide ovat Alppisen tärkeitä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita.
–Kesääni kuuluu Lappajärven valtakunnallinen taideleiri. Kun tekee itse kuvia, oppii katsomaan taidetta eri tavalla. Käyn mielelläni taidenäyttelyissä. Niin ja hyvä ruoka on iso ilon aihe… ja sen jälkeen pitää mennä uimaan tai salille.
