KOLMIVUOTINEN Tienviitat Järviseudun maa- ja puutarhatalouden tulevaisuuteen -hanke on hankeraporttia vaille valmis. Järviseudun ammatti-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen ja Leader Aisaparin rahoittama hanke poiki enemmän kuin oli odotettu, todettiin torstaina 8. joulukuuta pidetyssä hankkeen päätöswebinaarissa.
–Emme osanneet alussa arvata, miten merkitykselliseksi pieni hanke muodostuisi. Rakensimme asiantuntijaverkoston ja tiivistimme yhteistyötä alueen yrittäjiin. Oma hanketoimintaosaamisemme lisääntyi ja nyt meillä on palkattuna hankekoordinaattori. Tienviitat todellakin antoi Jamille tienviittoja tulevaisuuteen. Olemme varmoja, että kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan tulevaisuudessakin kipeästi sekä suunnannäyttäjiä siihen, totesi toimialajohtaja Henna Latvala.
Hankkeessa pureuduttiin alkutuotannon elinkeinojen kehittämiseen. Se poiki seitsemän uutta hankkeistamisehdotusta, joista neljälle on jo saatu rahoitus ja yksi on haussa, lisäksi hankkeen ideoita hyödynnettiin neljässä muussa hankkeessa, kuten kahdessa humalan kasvatukseen liittyvässä hankkeessa, kertoi hankkeen ydinryhmään kuuluva Marjastiina Teixeira Jamilta.
Hankkeistamisehdotukset koskevat muun muassa ympäristökoulutusyhteistyötä Viroon, Jamin Farmia, biogeneraattori-hanketta sekä liikkuvan teurastamon esiselvityshanketta.
–Hankkeiden kautta on myös kasvatettu infraa, kuten vertikaaliviljelylaitos yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.
Karjatilallinen Marko Viitasaari kertoi paikallisen verkoston jäsenenä, että hankkeen toteutus verkoston rakentamisesta molemmista päistä, sekä asiantuntija- että ruohonjuuritasolla, JAMI linkittäjänä ja ajatushautomona niiden välillä, oli toimiva.
Viitasaari oli mukana hankkeen työpajoissa sekä pohtimassa liikkuvan teurastamon toteutusta.
–Hankkeen päättyessä jäi tunne, että vasta päästiin alkuun. Hankkeessa asetettiin lähtötelineet oikeille kohdille, että siitä päästään ponnistamaan eteenpäin, on hyvä suunta kehittämiselle. Parhaita alueen kehittäjiä ovat alueen asukkaat ja toimijat itse. Asiantuntija-apua tarvitaan, ettei voimavaroja tuhlata virheellisesti suunnitelluille hankkeille. Tämä kaikki luo pohjaa maatalousalan koulutuksen pysyvyydelle alueellamme haasteista huolimatta. Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä uusia mielenkiintoista siellä alkaa syntyä.
Hän näkee haasteena sen, kuinka aktiiviset toimijat saataisiin lähtemään mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön, kun alkutuottajien määrä vähenee ja jäljelle jäävien resurssit ovat pitkälti käytössä tilakokojen kasvaessa.
–Toisaalta jäljelle jäävät toimijat ovat juuri niitä, joilla on parhaat edellytykset uusien innovaatioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Viitasaaren mukaan maaseudun kehittäminen ei ole pelkkää maatalouden kehittämistä vaan siinä on muutakin; mukaan tarvitaan toimijoita kaikilta aloilta.
–Harvaan asutussa maassa pitäisi pystyä luomaan siteitä eri puolille ja uskaltaa tehdä asioita eri lailla.
Tienviitat -hankkeen raportti tullaan julkaisemaan ennen joulua verkossa.
