MISTÄ maasta Bjurbölen meteoriitti löytyi? Missä on Lappajärven syvin kohta? Entä onko maapallo muodoltaan geoidi, ympyrä vai pallo?
Muun muassa näitä asioita kysytään tehtäväpaketissa, jonka Lappajärven geolukion luonnontieteellisen linjan opiskelijat ovat laatineet hotelli Kivitipun meteoriittinäyttelyn vierailijoiden käyttöön.
Vastaukset löytyvät näyttelyä kiertämällä. Mukana on myös nuoremmille kävijöille suunnattuja kysymyksiä sekä muita tehtäviä, joissa pitää esimerkiksi keksiä oma jalokivi, tutkia kivinäyttelyä mikroskoopilla ja ottaa selfie astronautin kanssa.
Osa tehtävistä on perinteisesti paperilla ja osaan voi tutustua puhelimen avulla.
LUONNONTIETEELLISEN linjan opettajat Annaleena Rauma ja Markus Mäenpää sekä joukko opiskelijoita kävivät luovuttamassa tehtäväpaketin Kivitipun toimitusjohtaja ja Kraatterijärven geopark -hankkeen projektijohtaja Heikki Martikaiselle torstaina.
Rauma kertoo, että se syntyi luonnontieteellisen linjan kolmoskurssilla, jonka nimi on ”Paikalliset geokohteet”.
–Kurssin sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Nyt päätettiin ottaa tämä Kivitipun näyttely kohteeksi, tutustua siihen ja tehdä tällainen tehtävärata.
–Oppilaat ovat kierrelleet näyttelyssä pari kertaa katsomassa, mitä sieltä löytyy, ja tehtäviä suunniteltiin sen perusteella, Mäenpää lisää.
–Toivottavasti tästä on hyötyä Kivitipullekin, Rauma sanoo.
Ainakin muutama nuori tullut Lappajärvelle luonnontieteiden houkuttelemana
LAPPAJÄRVEN lukion nimi muuttui geolukioksi ja luonnontieteellinen linja käynnistyi vuoden 2020 alussa.
Linjan opiskelijat suorittavat vähintään 24 opintopisteen verran luonnontieteiden opintoja. Tarjolla on lisäksi kuusi erikoiskurssia, joilla voi syventyä luonnontieteen aiheisiin monipuolisesti. ”Paikalliset geokohteet” on yksi näistä kursseista.
–Näistä kursseista toivottavasti hyötyä yo-kirjoituksissa ja myöhemmin jatko-opinnoissa, Mäenpää sanoo. –Oppilaat ovat valinneet niitä hyvin, ja kaikki kurssit ovat pyörineet joka vuosi. Linja on lähtenyt hyvin käyntiin.
Mäenpää ja Rauma eivät osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka moni opiskelija tulee Lappajärvelle varta vasten luonnontieteitä opiskelemaan, mutta ainakin muutama on tehnyt niin. Paikalliset geokohteet -kurssilla on mukana ainakin yksi kurikkalainen ja yksi espoolainen nuori.
–Ja kun meillä on pieni lukio, niin se muutamakin on aika iso määrä, Rauma sanoo.
Lukion brändäys liittyy myös geopark-hankkeeseen. Lukio tulee hakemaan geopark-oppilaitokseksi, mikäli kraatterijärven alue saa Unescon geopark-statuksen.
YKSI Lappajärvelle luonnontieteitä opiskelemaan tullut nuori on kurikkalainen Elias Järvinen. Hän kertoo haaveilevansa hammaslääkärin ammatista ja olleensa muutenkin aina kiinnostunut erityisesti matemaattisista luonnontieteistä.
–On mukava tietää mahdollisimman paljon maailmankaikkeudesta, hän pohtii.
Hän kertoo päätyneensä Lappajärvelle ”Facebook-mainonnan uhrina”.
–Hain mukavaa, pientä ja yhteisöllistä lukiota, ja kyllä tämä on vastannut odotuksia. Olen saanut itse päättää, millaisiin luonnontieteen aiheisiin suuntautua. On ollut paljon valinnanvaraa.
LUONNONTIEDELINJAN myötä alkoi myös yhteistyö japanilaisen Ikedan lukion kanssa. Se sijaitsee Kagoshiman kaupungissa Kyushu’n saarella.
Lappajärveläiset ovat päässeet keskustelemaan japanilaisten opiskelijoiden kanssa Zoom-yhteyden välityksellä ja pitämään esitelmiä geologiasta. Japanilaiset ovat saaneet kuulla Lappajärven synnystä ja meteoriiteista, kun taas Kagoshimassa on aivan toisenlaisia geologisia ilmiöitä, kuten Japanin aktiivisin tulivuori Sakurajima, josta lappajärveläiset ovat päässeet oppimaan lisää.
–Toivon mukaan yhteistyö ei jää tähän vaan jatkuu pitkään, Rauma sanoo.
–Kagoshima on geopark-aluetta, ja yhteistyö liittyy samalla geoparkien väliseen yhteistyöhön, Kraatterijärven geopark -hankkeen projektijohtaja Heikki Martikainen lisää.
