–Kauhavan seurakunta siirtyy ensi vuoden alussa kahdella tavalla uuteen hallintomalliin. Kirkkovaltuusto on päättänyt toukokuun lopussa pyytää lähes yksimielisellä päätöksellä kappeliseurakuntarakenteen purkamista. Kuluvalla viikolla tuomiokapituli on asian toteutumisen vahvistanut. Toisena asiana on se, että Evijärven seurakunta liittyy osaksi Kauhavan seurakuntaa samaan aikaan. Nyt on ensisijaisesti ajankohtaista tiedottaa kappeliseurkuntien lakkauttamisesta, Jormakka toteaa.
Seurakunnan työntekijämäärä on pienentynyt kappelien aloittamisesta vuonna 2009 noin kaksikymmentä henkilöä. Se merkitsee 40 prosentin laskua. Samaan aikaan seurakunnan jäsenmäärä pienentynyt yli 3 800 henkilöllä.
–Näiden tapahtumien äärellä olosuhteet ovat muuttuneet ratkaisevasti. Aiemmin jokaisella alueella oli kaikissa ammattiryhmissä omat työntekijänsä. Nyt näin ei enää ole. Suuri enemmistö vakituisista työntekijöistä työskentelee koko seurakunnan alueella. Kappelimallissa kappalainen on esimies alueensa työtekijöille. Seurakuntaan on syntynyt matriisiorganisaatio, jossa työntekijöillä on lukuisia esimiehiä. Samalla vastuu seurakunnallisen työn organisoimisesta on muuttunut epämääräiseksi.
Liitosseurakuntien taloudellinen elämä on ollut jakamatonta jo vuodesta 2009. Kappelineuvostojen rooli on kaventunut, kun työalojen alueellista toimintaa ei enää ole voitu ohjata kovin hyvin työntekijöiden lisääntyvän liikkuvuuden ja toimintamäärärahojen pienentymisen vuoksi.
–Ongelmien ratkaisuksi on nostettu alueellisen vastuun muuttaminen työalavastuuksi. Seurakuntaan on valittu neljä työalajohtajaa, jotka jatkossa huolehtivat toimialojensa toimintasuunnitelmien ja talousarvioesitysten tekemisestä kirkkoneuvostolle yhdessä valittujen luottamushenkilöiden kanssa. Alueelliset toiminnan tarpeet huomioidaan suunnittelutyössä ja sen jälkeen luonnollisesti kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa, valottaa Jormakka.
SEURAKUNNAN alueelliseen toimintaan hallintorakenteen muutoksella ei ole juurikaan vaikutusta. Seurakuntalaisen äänellä on mahdollisuus päästä kuuluviin entisin tavoin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välityksellä. Kaikki työntekijät jatkavat omissa tehtävissään aiemmin määrätyillä toimipaikoillaan. Hallintorakenneuudistus ei vaikuta seurakunnan palvelujen sisältöön tai saavutettavuuteen sinällään lainkaan. Jumalanpalvelukset ja kaikki muu toiminta jatkuvat entiseen tapaan. –Tietysti on selvää, että jatkuessaan jäsenkato vähentää jossain määrin seurakunnan toimintaa ja kenties tulevaisuudessa toimitilojakin, mutta asialla ei ole varsinaisesti tekemistä hallintorakenteen yksinkertaistamisen kanssa.
