–Uuden kotisivun julkaisemisesta oli maininta, joten seurailin viime tiistaina sivulla olevaa laskuria ja odotin, että sivu tulee näkyviin. Sen ilmestyttyä tutustuin kaikkiin mahdollisuuksiin, joita sivulta löytyy. Kirjautuminen oli helppoa. Juttuja pystyy hakea eri kriteereillä. Sivun ulkoasu on erittäin hyvä ja onnistunut, täytyy kyllä kehua! Kaikkiaan sivu on selkeä ja hyvin toteutettu, vaikken mikään asiantuntija olekaan. Tabletilla juttujen ja digilehden klikkaaminen, suurentaminen ja selaaminen onnistuu hyvin ja yhteystiedot löytyvät helposti. Perehdyinkin lehden digimaailmaan varsin perusteellisesti.
Nissilän sukujuuret ovat Vimpelissä; hänen äitinsä isä on Helge Lakanen, jonka kaupassa ja matkustajakodissa pidettiin aikoinaan sotakoulua.
–Olen lukenut Järviseudun Sanomia niin kauan kuin muistan, se on ollut aina osa elämääni: äiti tilasi sitä siitä saakka, kun se alkoi ilmestyä. Lehdestä näkee mitä siellä Järviseudulla ja Vimpelissä tapahtuu, sitä olen seurannut enemmän ja vähemmän aktiivisesti vuosikymmenten varrella. Tamperelaisena luen nykyään pääasiassa Aamulehden sivuja, mutta on mukava kurkistaa myös paikallisuutisiin. Aina siellä joku kolahtaa.
Nissilä on alkujaan Porista, valmistui Otaniemestä paperi-insinööriksi ja työn puolesta tutuiksi ovat tulleet paperitehdaspaikkakunnat Suomessa ja maailmalla.
–Kesäloma on kuitenkin aina tuonut mökille Pokelaan.
VAIKKA Nissilä ei tunnustaudu digi-ihmiseksi eikä ole somessa, jokin aikaa sitten hän huomasi digilehden kätevyyden.
–Vaikka Järviseudun Sanomat ilmestyy keskiviikkona, se tuli paperilehtenä perille useimmiten vasta maanantaina, koska täällä Tampereella postia jaetaan joka toinen viikko kahdesti ja joka toinen kolmesti. Vaikka olen paperi-insinööri, joskus kritisoin paperista mediaa. Uutiset voi lukea myös tabletilta ja puhelimesta. Hintakin kieltämättä vaikuttaa. Aamulehdet ja muut isot lehdet maksavat paperiversiona 400–500 euroa vuodessa, joten moni muukin lukee niitä mieluummin diginä, mikä on halvempi. Järviseudun Sanomien digi on edullinen, vain 50 euroa vuodessa.
Nissilä lukee Järviseudun Sanomat tabletilta.
–Kännykässäkin sivu ja digilehti toimivat hyvin, mutta se on ehkä vähän pieni näyttö näin vanhemmalle ihmiselle. Etenkin nyt digilehti toimii todella hyvin ja on helppokäyttöinen. Luen lehden yleensä läpi sen ilmestyttyä, mutta palaan siihen myös jälkikäteen. Lehden digiarkistossa onkin paljon vanhoja vuosikertoja luettavana.
SUKUTUTKIMUSTAKIN tehneelle Nissilälle ihmisläheiset jutut ovat mielenkiintoisimpia.
–Viime lehdessä oli Arjen sankarit -juttusarjassa Merja Tuomelan haastattelu, joka on hyvä esimerkki paikallislehden kiinnostavasta jutusta. Tavalliset ihmiset tarinoineen kiehtovat. Tässä oli huomionarvoista myös yhteys Kemiin, jossa asuin pitkään 1980-luvulla. Tietysti lehdessä on sellaisia informatiivisia asioita, kuten nyt oli juttu Nelimarkka-museon näyttelystä. Itselläkin on Nelimarkka seinällä, joten se kiinnitti huomiota. Katsoin kalenteriani, pääsisinkö tutustumaan näyttelyyn.
Pääkirjoitus tulee luettua aina, ja joskus se saa ottamaan kantaa.
–Saatan laittaa sähköpostitse Takalan Hannulle ajatuksiani tai faktaa kirjoitukseen liittyen. Joskus olen kirjoittanut Järviseudun Sanomiin sotakoulusta, Helgen ja perheen tarinaa, ja joskus muutakin sukututkimusjuttua tai etymologiaa. Olen kokenut lehden foorumiksi, jossa voi ottaa kantaa. Itsellänihän Järviseudun asia on aina takaraivossa. Samoin se on lehdellä ja pidän sen linjasta: se on puolueeton paikallislehti, koti–uskonto–isänmaa -akseli toimii.
Lehti tuo terveiset rakkaalta Järviseudulta.
–Siellä on minun sielunmaisemani: Kotkaniemen rantasaunalla, katsellen auringonlaskua Lappajärvellä. Ja Lakeaharjulla on aina kiva käydä katsomassa maisemia. On hienoa, että vanha sukupaikka näyttäisi saavan jatkuvuutta poikani Antin ja hänen perheensä myötä, he käyvät mökillä aktiivisesti. Myös tyttäreni Anu käy mökillä Suomessa ollessaan. Vimpelin Veto on meidän perheen yhteinen juttu, käymme katsomassa pelejä Vimpelissä ja Anu seuraa pesäpalloa Norjasta käsin, missä asuu.
