–Jos kaikki menee hyvin, luistelemaan päästään jo marraskuussa, mutta se riippuu loppu viimein Suomen Tekojäästä, joka hitsaa kaapelit ja asentaa jakotukit ja jäädytyskontin, eli miten he ehtivät, kertoi talkoolaisena hankkeessa toimiva Hannu Hernesniemi.
–Nyt ainakin ollaan aikataulusta edellä, totesi talkootöitä vetävä Voitto Jaakkola perjantaina.
Syksyn aikana vanha kaukalo on purettu pois Aapiskujan kentältä, valopylväät viety pois, sitten kuorittu tekonurmi ja 30–40 senttiä pintamaata. Sen jälkeen alue on täytetty sepelillä, jonka päälle on asetettu 10-senttinen finfoam ja saman verran soraa. Sen päälle on asetettu letkukiskot, joihin jäädytyskaapelit asennetaan. Ne peitetään kivituhkalla, joka levitetään käsipelillä ja kastellaan, ettei siihen jää ilmataskuja.
–Tässä kohtaa on erittäin tärkeää, ettei täällä kentällä olla, koska ennen nesteen saamista putkiin ne ovat rikkoutumisherkkiä ja tulee todella kalliiksi, jos täällä käytäisiin ajattelemattomuuksissaan vaikka mopoilla kaahailemassa. Kun kivituhka on painunut kunnolla talven jälkeen, voidaan kenttää kesällä käyttää esimerkiksi jalkapallon pelaamiseen, mutta tässä kohtaa on oltava todella varovaisia, Hernesniemi muistutti.
Jäädytyskaapeliston asennus käynnistyi lokakuun ensimmäisenä maanantaina.
–Tehdään hommaa kahdessa vuorossa, toinen vuoro levittää kaapelia ja toinen peittää, kertoi Jaakkola.
–Osa tekee hommia molemmissa. Seitsemän tai kahdeksan kun saadaan vuoroon, sillä pärjää ja homma etenee hyvin. Kaiken kaikkiaan talkoolaisia kyläyhdistyksestä ja kiekkoväestä on mukana 20–25, kertoi Matti Järvelä.
–Ilman eläkeläisiä tämä homma ei olisi edennyt mihinkään, totesi Hernesniemi viitaten Vimpelin aktiivisiin toimijoihin, jotka olivat ennen kaukalohanketta rakentamassa Kuntalaisten olohuonetta.
Pääosa töistä tehdään siis talkoolaisten voimin, urakoitsija hoiti maansiirtotyöt.
–Alajärvellä tekivät kaukalon pohjia kaksi viikkoa ja kaksi päivää, meillä menee puolitoista viikkoa, Hernesniemi arveli.
Vimpelin Kirkonkylän kyläyhdistys hallinnoi tekojääratahanketta, jonka tavoitteena on tarjota eri-ikäisille kunnan ja sen lähialueiden asukkaille, jääkiekkoseuroille ja muille liikuntaryhmille mahdollisuudet pidentää luistelukautta tekojääradan avulla. Hanke sai Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalta 283 875 euron tuen, joka on 75 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Kunta osallistui hankkeeseen 56 775 eurolla, talkootöiden arvoksi on laskettu 9 000 euroa. Vimpelin Yrittäjät lahjoitti hankkeeseen 9 200 euroa. Hankeaika on huhtikuun alusta joulukuun loppuun.
TEKOJÄÄTÄ Vimpeliin on odotettu todella pitkään.
–Osa on odottanut parikymmentäkin vuotta. Meillähän on täällä valtavan pitkät perinteet jääkiekossa. Pipokiekko pyörii täällä todella aktiivisesti talvisin, jopa 25 pelaajaa on samaan aikaan mukana ja porukka kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Sääskessä on pelattu huhtikuulle asti, jos on jäätä riittänyt. Ja sinne tullaan kaukaakin. Kyllähän tämä tekojää on sille porukalle iso juttu, Hernesniemi kertoi.
Evijärvellä tekojää keräsi jopa 50 luistelijaa, muisteli Jaakkola.
–Monet sellaisetkin innostuivat, jotka eivät ole ennen luistelua harrastaneet. Sekin hyvä puoli tällaisessa on, että lapset tuovat innostuessaan aikuiset mukanaan jäälle.
Eläkeläisetkin lupautuivat lähtemään jäälle, kunhan kaikki on valmista. Tosin sillä varauksella, että ensivasteauto on lähettyvillä.
