Jääkäriseminaarissa puhuttiin muun muassa aikeista liittää Suomi takaisin Ruotsin alaisuuteen

Yksi jääkäriseminaarin esiintyjistä oli dosentti Matti Lackman.
Yksi jääkäriseminaarin esiintyjistä oli dosentti Matti Lackman.

JÄÄKÄRISEMINAARI järjestettiin Kortesjärvellä lauantaina jo 24. kerran. Tilaisuus pidettiin tänä vuonna jälleen kasvotusten, tällä kertaa uuden koulun liikuntasalissa.

Päivän aikana kuultiin monenlaista puheohjelmaa. Dosentti Matti Lackman kertoi muun muassa vuonna 1917 esillä olleista suunnitelmista palauttaa Suomi Ruotsin yhteyteen, koska pienen maamme ei uskottu selviytyvän itsenäisenä.

Tähän aikomukseen liittyi kirjailija Jörn Donnerin isä, aktivisti Kai Donner. Donner oli perustamassa jääkäriliikettä ja oli mukana niin kutsutussa Tukholman valtuuskunnassa, joka oli itse asiassa jääkäriliikkeen hallitus.

Tilaisuuden juonsi museointendentti Hanna Rieck.
Tilaisuuden juonsi museointendentti Hanna Rieck.

Donnerin vähän kolutuista arkistoista Lackman löysi yllättäen tärkeän asiakirjan.

–Siinä kerrottiin, että lokakuussa 1917 — siis vain vähän ennen Suomen itsenäistymistä — Tukholmassa pidettiin kokous. Mukana olivat edustajat Ranskalta, Englannilta, Ruotsilta, suomalaisilta aktivisteilta ja Venäjältä. Kokouksessa päätettiin, että Suomi palaakin sodan jälkeen Ruotsin yhteyteen — mutta siten, että Ruotsi haluaa tiukasti liittää alueeseensa Ahvenanmaan, ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikon ja Lapin Kemijokea myöten.

Tämä ruotsalaisten ponsi oli niin kova, että Donner kirjoitti Haaparantaan agentilleen, ettei sitä voitu loppujen lopuksi hyväksyä.

–Olisi menetetty niin paljon tärkeitä alueita, ja Ruotsi oli niin heikko valtio, ettei se olisi kyennyt suojelemaan meitä. Itsenäisyysajatus ei ollut vielä silloin kovin suuri; siinä oli mukana vain noin 3 000 miestä, joista 1 900 oli jääkäreitä ja tuhatkunta muita miehiä.

Lackman tarinoi myös esimerkiksi, kuinka hän ja muutama muu tutkija olivat päässeet Neuvostoliiton hajottua 90-luvun alussa käsiksi sikäläisiin arkistoihin.

–Joku saattaa ajatella nyt, että punikki tuo Lackman on, kun se käyttää tällaisia lähteitä. Historiantutkija käyttää mahdollisimman monenlaisia aineistoja ja sitä kautta rakentaa kuvaa totuudesta. Sellainen tutkija on epäilyttävä, joka katsoo, että jonkinlaisia aineistoja ei saa käyttää.

JÄÄKÄRISEMINAARISSA puhuivat myös Harri Jernström ja Tapani Tikkala.

Jernström kertoi arkistojen kätköistä löytyneen jääkärien tarinan Hauptzugführer Erik Jernströmin kertomana. Erik Jernström oli yksi jääkäriliikkeen merkittävimmistä henkilöistä. Hänen jälkipolvensa julkaisi pari vuotta sitten hänen laatimansa käsikirjoituksen vuodelta 1939. Sen nimi on “Finlands frihetskamp” eli Suomen vapaustaistelu. Sen julkaisu estyi aikanaan talvisodan alkamisen vuoksi.

Vapaussodan perinneliitto ry:n puheenjohtaja Tikkalan aiheena puolestaan oli von Essenin perheen rooli jääkäriliikkeessä. Yksi jääkäriliikkeen pohjalaisia johtohahmoja oli Jepualla villakehruutehdasta pyörittänyt Carl Jonathan von Essen. Hänellä oli viisi poikaa: Carl, Jürgen, Wilhelm, Robert ja Reinhold. Sekä isä että pojat osallistuivat jääkärivärväykseen ja etappitoimintaan. Kolmesta pojasta, Carlista, Robertista ja Reinholdista, tuli itsekin jääkäreitä.

Lisäksi Härmänmaan musiikkiopiston puhallinorkesteri esiintyi Aku Rouhiaisen johdolla.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti