Perinteistä Antinpäivän juhlaa vietettiin viime lauantaina. Tilaisuuden avasi Järviseutu-säätiön puheenjohtaja Urpo Purola.
– Kun Järviseutu-seura oli vuonna 1975 perustanut kulttuurirahaston ja sitä seuraavan säätiön vuonna 1982, säätiön apurahojen jakopäiväksi valittiin tämä vanhalle kansalle ja sanomalehtiväelle merkittävä marraskuun 30. päivä, Purola sanoi valottaessaan Antti-nimipäivän taustoja tervehdyspuheessaan.
– Järviseutu-seuran ja Järviseutu-säätiön yhteinen Antinpäivä-tilaisuus juontuu kuitenkin eniten henkilöstä nimeltä Antti Litzelius, 1708 syntynyt ja Mynämäen kirkkoherrana toiminut suomalainen pappi ja kirjallisuusmies.
Antti-patsas Teuvo Sadeharjulle
Antti Lizelius oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustaja. Hänen nimeään kantava Antti-patsas luovutettiin Teuvo Sadeharjulle. Antti patsas annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka näkyvästi on edistänyt paikallislehden ja paikalliskulttuurin asiaa.
Järviseutu-seuran puheenjohtaja Mauno Puotinen sanoi, että Sadeharju on pitkän linjan vaikuttaja ja toimija Lappajärvellä, Järviseudulla ja maakunnallisesti. Järviseutu-seuran jäsen hän on ollut vuodesta 1992, hallituksessa vuodesta 2001 lähtien sekä työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2006 ja siten myös Järviseudun Sanomien hallinnossa. Kulttuurijärjestöissä työ jatkuu edelleen.
Teuvo Sadeharju sanoi kiitospuheessaan olevansa iloisesti yllättynyt ja arvostavansa suuresti saamaansa huomionosoitusta.
Järviseutu-palkinto sukututkijoille
Järviseutu-seura on vuodesta 1981 antanut tunnustuksena paikallisen kulttuurin edistämisestä ja sen hyväksi tehdystä työstä Järviseutu-palkinnon. Palkinto on järviseutulaisen taiteilijan teos, jonka palkinnon saaja saa itse valita.
Tänä vuonna Järviseutu-palkinto annettiin Irma-Liisa ja Erkki Juutille. Järviseudulla syntyneinä ja vahvat järviseutulaiset juuret omaavina he ovat tehneet mittavan työmäärän järviseutulaisen sukututkimuksen ja henkilöhistorian parissa.
– Kuusi sukukirjaa on vaatinut valtavan työmäärän tietojen hakemisessa ja koordinoimisessa julkaistavaan muotoon. Muualla asuvina heidän työnsä kertoo vahvasta kiintymyksestä entiseen kotiseutuunsa, sen kulttuuriin ja perinteeseen, sanottiin perusteluissa.
Helsingissä asuvat Juutit eivät päässeet osallistumaan juhlaan, mutta palkinto toimitetaan heille myöhemmin Sirkka ja Sauli Männikön toimesta. Juutit olivat valinneet palkinnoksi vimpeliläisen taiteilijan Nina Nahkalan teoksen. Juutit olivat lähettäneet tervehdyksen ja kiitoksen juhlaan. ”Parhaimmat kiitoksemme saamastamme Järviseutu-palkinnosta! Arvostamme erityisesti sukututkijoiden ja sukututkimuksen palkitsemista. Iloitsemme siitä, että olemme harrastuksemme avulla voineet olla levittämässä sukutietoutta monille ja auttamassa juurien selvittämisessä”, siinä muun muassa sanottiin.
Järviseutu-säätiön apurahat
Järviseutu-Säätiöön oli tullut 13 apurahahakemusta, joista säätiön hallitus valitsi seitsemän saajaa. Säätiön asiamies Terhi Kultalahti kertoi, että nykyinen taloustilanne heijastuu jaettavien apurahojen määrään, sillä rahaston pääomien tuotto ei ole viime vuosina ollut hyvä.
– Säätiö toivoo lahjoituksia yrityksiltä, erilaisilta yhteisöiltä ja yksityisiltä esimerkiksi testamentin muodossa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin entistä paremmin ja laajemmin tukea järviseutulaista taidetta, kulttuuria ja tutkimusta niiden vaalimiseksi ja kehittämiseksi, Kultalahti sanoi.
Järviseudun Sanomien nimikkorahastosta apurahan saivat Järviseudun Kansalaisopiston kirjoittajapiiri sekä Maritza Parkkinen. Kirjoittajapiirin apuraha käytetään antologian julkaisuun. Kirjan on tarkoitus ilmestyä tammikuussa.
Maritza Parkkinen sai apurahan Ninni Kettuli-hahmon rakentamiseen ja lanseeraukseen. Kyseessä on osallistuvaa teatteria lapsille, johon on tehty omana työnä lauluja ja sävellyksiä. Ninni Kettulin tarkoituksena on esiintyä päiväkodeissa ja lastentapahtumissa.
Järviseutu-Säätiön päärahastosta musiikin apurahan sai Erika Heijari viulun hankintaan. Perinne- ja kotiseututyön apurahan sai Soini-Seura Ry AV-laitteiston hankkimiseen koulu- ja sotahistoriamuseon yhteyteen sekä Suomen Jääkärimuseon Ystävät Ry erikoisnäyttelyn valmistamiseen jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlakauteen. Näyttämötaiteen apurahan saivat Evijärven Harrastajateatteri Ry äänentoistoon ja lavasteisiin ensi kesän näytelmään sekä Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura 110-vuotis juhlavuoden näytelmän toteuttamiseen.
Apurahansaajista tilaisuudessa Erika Heijari soitti viulua Juha Heijarin säestäessä kitaralla ja Mariza Parkkinen antoi näytteen Ninni Kettulin hahmosta. Ninni Kettulin ensiesiintyminen testattiin lapsiyleisöllä sunnuntaina Vimpelissä.
