Sääksjärven ja Rantakylän koulut yritettiin lakkauttaa kuluvan vuoden elokuusta lähtien. Sivistyslautakunta esitti vuoden 2013 syyskuussa koulujen lakkauttamista, mutta kunnanhallitus hyväksyi sitten lokakuussa Martti Lassilan esityksen, että koulujen toiminta jatkuu ennallaan ja että kunnanhallitus esittää myöhemmin oppilasrajat koulujen lakkauttamista varten.
Lapinkorpi, Koivukoski, Laakso ja Vasalampi kannattivat Lassilan esitystä. Valtuuston päätti samana syksynä, että oppilasraja asetetaan koulujen lakkauttamista varten. Päätös on kuitenkin jäänyt panematta täytäntöön. Kuka on vastuussa? Koulujen lakkauttamisen kannalla olevat?
Sama kuvio näiden koulujen lakkauttamisesta vuoden 2015 elokuusta alkaen toistui. Syksyllä 2013 jäi asiaan osallisille kuusi päivää suullisen ja 13 kirjallisen lausunnon antamiseen. Nyt kirjalliset lausunnot piti jättää viiden ja suulliset vaatimukset kuuden päivän kuluttua. Ovatko nämä ajat juridisesti tulkiten riittävän pitkiä? Mielestäni eivät! Asiasta päättävä valtuuston kokous pidetään tänään. Sekin todella nopeasti.
Suullisessa kuulemistilaisuudessa muisteltiin, että valtuusto on 2000-luvun alussa päättänyt lakkauttamisen oppilasmääräksi alle 17 oppilasta kolmena vuonna peräkkäin. Koskiko vain Vinnin koulua? Onko tätä päätöstä kumottu? Tuskin. Päteekö aiemmin asetettu oppilasraja nyt! Tapahtuuko päätöksenteko laillisesti ja hyvää virkamies- ja hallintotapaa noudattaen?
Kyläkoulun lakkauttaminen on aina vammauttava isku kylälle. Sääksjärven koulun liikuntasalin käyttöaste on todella kova. Yli kymmenen vuoden ajan on kirkonkylältä kuljettu esimerkiksi sählyryhmissä Sääsken salissa, kun liikuntahallin vuorot eivät riitä. Koululla pidetään 4H-kerhoa ja kansalaisopiston piirejä. Kiinteistössä toimii juuriltaan 120-vuotias kirjasto. Hallapuron lapset ja nuoret käyvät Sääskessä harrastuksissa viikoittain. Harrastuskäyttö ei jatku, jos tilat jätetään kylmilleen tai myydään. Rantakylällä lienee sama tilanne.
Perheiden arjessa auttaa todella paljon, kun työssäkäynnin ja pitkien työmatkojen lisäksi ei tarvitse lähteä iltaisin kyydille. Itselleni kahden lapsen viikoittaiset 60 kilometrin kuljetukset ovat ääriraja. Jaksamista lisää, kun lapset kulkevat itse omalle koululle kerhoon.
Kylä on yhteisö, koulu ja kauppa keskeisiä paikkoja, joissa yhteisöllisyys – ihmisten päivittäinen kanssakäyminen – toteutuu.
Säästyisikö, jos esimerkiksi olisi yksi yhteinen alakoulun rehtori? Vähenisikö kuljetustarve koulujen alkamisaikoja muokkaamalla? Missä on valtuutettujen luottamus äänestäjilleen – eikö heidät ole äänestetty pitämään kyliensä hyvinvoinnin puolta?
