Vaikeat sääolot ovat lisänneet sähkökatkojen määrää paikoin huomattavasti. Tulevat näkymät tuulisuuden ja sateisuuden suhteen eivät lupaa parannusta asiaan.
Suurin osa sähkökatkoista johtuu puiden taipumisesta tai kaatumisesta sähköjohtojen päälle. Ongelma on ehkäistävissä kaivamalla sähköjohdot maan alle.
Tuore sähkömarkkinalaki määrää, että 50 prosenttia asiakkaista on oltava säävarman verkon piirissä vuoteen 2020 mennessä. Nyt arvioidaan, että lisääntyneistä investoinneista huolimatta ilmajohdoista luopuminen jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Lain mukaan myrskyn ja lumen aiheuttamat sähkökatkot eivät saisi tulevaisuudessa kestää haja-asutusalueilla yli 36 tuntia. Taajamissa raja on kuusi tuntia. Vaatimusten täyttämiseen sähköyhtiöt saavat 15 vuoden siirtymäajan.
Onko nyt käymässä niin, että haja-asutusalueiden sähkökatkot vain pahenevat ja pitenevät? Sähköyhtiöt nimittäin pääsevät lain vaatimaan tilanteeseen varmimmin, kun laittavat maan alle ensin taajamien läheisyydessä olevat sähköjohdot. Jos samaan aikaan kauimpana keskuksista olevien alueiden sähköverkon huoltoa heikennetään, tulee pimeitä iltoja yhä useammin.
Ilmajohtojen muuttaminen maakaapeleiksi maksaa sähköyhtiöille satoja miljoonia euroja. Ne tietenkin perivät rahat asiakkailtaan.
Kymmenien vuosien odotus tällaisessa asiassa tuntuu pitkältä. Se on myös turhaa. Asia voidaan hoitaa nopeastikin, jos niin päätetään. Kun asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, valtiovallan tulee toimia. Tai nyt pitää sanoa, tulisi toimia, koska EU-Suomi ei ole itsenäinen toimija taloudellisesti eikä poliittisesti.
Itsenäinen Suomi voisi omilla päätöksillään osoittaa oman keskuspankkinsa luomaa rahaa tärkeisiin kohteisiin. Sähköyhtiöille voitaisiin antaa vaikkapa 20 vuodeksi halpakorkoista tai korotonta lainaa sähköverkon kaapelointiin. Samalla sähköyhtiöt lailla määrättäisiin hoitamaan asia kuntoon esim. viidessä vuodessa.
Suomessa on kaivinkoneita ja koneiden käyttäjiä riittävästi. Maakaapelia on myös heti ostettavissa. Pulaa ei ole siis tavarasta eikä tekijöistä. On vain keinotekoinen pula rahasta. Rahaa on yllin kyllin “markkinoilla” odottamassa sopivia kohteita. Terveessä taloudessa rahan hallinta on kuitenkin valtiolla. Itsenäinen valtio, jolla on oma raha, voi luoda
rahaa omassa keskuspankissaan ja osoittaa sitä hallitusti tärkeisiin kohteisiin. Tällaisella rahan hallinnalla ja omalla työllä köyhä Suomi aikanaan rakensi tiet, koulut ja sairaalat, joiden ylläpitoon ei nyt ole rahaa.
Sähköverkon kaapelointia kiireellisempiäkin rahoituksen kohteita on. Valtion luomalla rahalla voidaan maksaa kansalaiset tekemään töitä valikoiduille aloille. Näitä ovat esim. terveyden- ja vanhustenhoito, koulutus, poliisi, armeija, palokunnat, posti sekä rautatiet ja muut liikenneväylät.
Itsenäinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on mahdollista vain oman rahan ja itsenäisen lainsäädännön oloissa. Siksikin eurosta ja EU:sta on päästävä.
