Hän siirtyy JAMIin Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikön tehtävästä, jota on hoitanut 11 vuoden ajan. HAMKissa hän on vastannut ammatillisten erityisopettajien ja opinto-ohjaajien koulutuksesta, täydennyskouluttanut ammatillisten oppilaitosten opettajia ja ollut mukana HAMK Edun ammatillisen koulutuksen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeissa. Tätä ennen hän on toiminut ammatillisessa koulutuksessa rehtorina, apulaisrehtorina ja aikuiskoulutusjohtajana sekä ammatillisena opettajana.
Raudasojan erityisosaamiseen kuuluvat muun muassa ammatillinen erityisopetus, uraohjaus, väyläopintojen kehittäminen, koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kysymykset sekä ammatillisen koulutuksen laadunhallinta. Hän on ollut useampana vuonna tekemässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintoarviointeja opetushallituksen työryhmässä.
Aktiivisen tutkijan ja kehittäjän kädenjälki näkyy monissa ammatilliseen koulutukseen liittyvissä, syksyn aikana ilmestyvissä julkaisuissa – näistä keskeisimpänä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiraportti Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen ammatillisessa koulutuksessa.
Henkilökohtaisen opintopolun suunnitteluun tärkeä panostaa
Laadukas ammatillinen opetus lähtee Raudasojan mukaan opintojen henkilökohtaistamisesta ja opiskelijan tarpeiden ja aiemman osaamisen huomioon ottamisesta.
–Siis siitä, että henkilökohtainen opintojen suunnittelu hoidetaan laadukkaasti maaliin ja päätetään tavat, joilla opiskelija opiskelee ja saa tarvitsemansa tuen. On tärkeää, että jokainen saa polun, joka sopii hänelle. Toinen ei viihdy koulunpenkissä, mutta on lahjakas tekijä työpaikalla. Toinen taas haluaa jo ammattikoulusta vahvaa teoreettista pohjaa jatko-opintojen tueksi.
Tästä näkökulmasta hän pitää keskeisenä lukioyhteistyötä sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väyläopintoja, kun väestöstä 50 prosentilla pitäisi tulevaisuudessa olla korkeakoulututkinto.
–Näen hyvin tärkeäksi sen, että ammattiin opiskeleva voisi suorittaa eri oppilaitoksista vaikka yksittäisiä kursseja, jotka tukevat jatko-opintoja. Tällaisten mahdollisuuksien tarjoaminen on alueille myös veto- ja pitovoimatekijä.
Amis avaa samat jatkokoulutusmahdollisuudet kuin lukio Suomalainen koulutusmaailma on hänestä mahtava siksi, että se sallii hyödyntää eriasteisia tutkintoja ja niiden osia sekä tunnistaa aiemmin hankitun osaamisen. Ammatilliseen koulutukseen on mahdollisuus tulla osoittamaan esimerkiksi työelämässä tai harrastusten kautta hankittua osaamista ja saada siten suoritettua vaikka tutkinnon osa, jolla voi työllistyä. Toisaalta korkeakouluopintoihin on mahdollista jatkaa yhtä lailla ammattikoulun kuin lukionkin kautta. Hän toivoo, että mahdollisimman monilla olisi uskallusta hyödyntää tätä.
–Ilahdun tavatessani rakennusalan ammattilaisen, joka lähtee toteuttamaan haavettaan lääkäriopinnoista tai kauppatieteen maisterin, joka löytää uuden uransa floristina, hän sanoo.
Hän painottaa, että nuorille tarvitaan esimerkkejä siitä, että urapolun voi rakentaa monella tavalla.
–Kerran kävimme yläkoululaisten kanssa keskustelua erilaisista koulutuspoluista. Eräs tyttö kertoi isänsä olevan sitä mieltä, että amikseen päätyvät vain ne, joilla ei ole päätä lukea. Kysyin, että mitäpä mieltä hän on sitten siitä, että minä olen väitellyt tohtoriksi, mutta en ole käynyt lukiota. Tyttö oli ihmeissään, että niinkin voi tehdä. Näin, kuinka tyttö pohti vaihtoehtoja ja asia aukeni hänelle.
–Haluaisinkin sanoa kaikille huoltajille, että älkää päättäkö nuorten puolesta valmiiksi, vaan antakaa nuorten päättää. On ihan yhtä kunniallista lähteä amikseen kuin lukioon. Arvostan valtavasti lukio-opetusta, mutta rohkenen myös haastaa miettimään, kenen toiveita toteutetaan. Onko akateemisen perheen nuorella mahdollisuus valita käytännön ammatti tai päinvastoin?
Yhdenvertaisuuteen päästään usein pienillä arjen ratkaisuilla
Yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ovat Raudasojalle erityisopettajana sydämen asioita. Hän on tutkinut näitä inkluusion näkökulmasta eli siitä, miten pystytään takaamaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Hän muistuttaa, että toisin kuin moni mieltää, inkluusio ei liity vain vammaisten oikeuksiin vaan se tarkoittaa ihan jokaisen oikeutta olla osallisena koulutuksessa, työelämässä ja yleensäkin yhteiskunnassa.
–Ensimmäinen kysymys on se, löytyykö kaikille koulutuspaikka. Entä onko tarpeeksi tietoa siitä, miten arkisista asioista on usein kyse yhdenvertaisten edellytysten luomisessa koulussa tai työssä? Ajatellaanpa vaikka lyhytkasvuista, jolle on helppo järjestää työnteon mahdollistavat apuvälineet. Moni rajoite on ratkaistavissa maalaisjärjellä ja hyvällä tahdolla. Nämä ovat asioita, joihin pitäisi todella herätä niin kouluissa kuin työelämässäkin, hän sanoo.
JAMI on alueensa palvelija
Uudesta työpaikastaan Raudasoja tietää sen, että monet asiat ovat talossa hyvällä mallilla. JAMIssa tehtävälle kehitystyölle ja JAMIn yhteistyöverkostoille hän antaa ison arvon.
–Minun ensimmäinen tehtäväni on kuunnella henkilöstöä: mitkä asiat ovat hyvin ja mitä halutaan kehittää. Näistä asioista sain jo viitteitä, kun olin mukana koko henkilöstön yhteisessä lukuvuoden aloituspäivässä perehtymässä JAMIn toimintaan. Yhtä tärkeää on kuunnella aluetta, sen kuntia ja yrittäjiä. Ajattelen, että JAMIlla on alueensa palvelutehtävä.
–Haastan alueen työnantajat ja koulutuksen järjestäjät kehittämään yhteistyössä alueen koulutustarjonnasta sellaista, että se vastaa sekä työelämän että opiskelijoiden tarpeisiin, mutta tukee myös alueen pito- ja vetovoimaa. Täällä on monia pieniä toimijoita, ja kukaan meistä ei pärjää yksin, mutta yhdessä voimme olla enemmän.
Raudasojan perheen ykköskoti säilyy Nurmijärvellä. Se on jo muuttokuormaa tuodessa hoksattu, että Järviseudulta löytyy mielenkiintoisia kohteita luontoa ja kulttuuria harrastavalle perheelle.
