LAPPAJÄRVISTÄ Hyytisen sukua ryhtyi tutkimaan opettaja Eino A. Hyytinen (1901–1976) jo 1950-luvulla. Hänen mainio ”Hyytiälän kyläkuvaus” löytyy Hyytisten sukukirjan I-osasta. Paavo Erkinpoika Hyytinen (s.1936) kertoi innostuksen suvun tutkimiseen saaneen alkunsa Maatalousseurojen Keskusliiton Valtuuskunnan vuonna 1953 myöntämästä kunniataulusta, joka oli hänen kotinsa Hyytiälässä sijaitsevan Erkintuvan seinällä. Talo tunnetaan tänä päivänä Pitkäntuvan nimellä. Talon omistaa nykyisin Paavon veli Matti Hyytinen (s.1947). Hän on tällä hetkellä sukuseuran varapuheenjohtaja. Kunniataulun myöntämisperusteena on ollut, että tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1548 alkaen.
Vuonna 1992, kun vietettiin Itsenäisyytemme 75-vuotisjuhlia, ryhtyivät serkukset Paavo ja Mauno Hyytinen (1928–2007) selvittämään suvun historiaa. He päätyivät aluksi selvittämään sukua alkaen vaarista Juho Hyytisestä (s. 1873). Mauno oli löytänyt 1992 172 sukuhaaran elossa olevaa jäsentä. Ensimmäinen tämän sukuhaaran kokoontuminen oli jo samana vuonna. Pitkäntuvan pihaan kerääntyi 6.6.1992 suvun jäseniä aina Unkarista ja Kreikasta saakka. Tästä alkoi perinne, joka on jatkunut vuosittain.
Jyväskylässä asuva tietokirjailija ja kustantaja Timo Hyytinen (isä Aarre Olavi, s. 1922) kiinnostui Maunon ja Paavon aloittamasta sukututkimuksesta. Hän esitti toiminnan laajentamista koskemaan kaikkia tunnettuja Hyytisen sukuhaaroja. Lähetettiin sukuviestejä, joissa kerrottiin mahdollisuudesta liittyä perustettavan sukuseuran jäseneksi. Vihdoin vuonna 2002 oltiin valmiita virallistamaan toiminta ja kokouksessa 12.10. allekirjoitettiin sukuseuran perustamisasiakirja. Mukana olivat puheenjohtajana Mauno Hyytinen sekä Rauni Ikola, Timo Hyytinen, Paavo Hyytinen ja Vesa Olli. Jäseniä oli saatu perustettavaan sukuseuraan jo lähes 150.
Toiminta jatkui aluksi Maunon johdolla, mutta hänen sairastuttuaan tehtävät siirtyivät Paavolle. Vuosittaiset tapaamiset jatkuivat. Seuran vuosikokouksessa 2007 otin vastaan puheenjohtajan tehtävät vuosiksi 2007–2010. Samalla päätettiin ryhtyä toteuttamaan kirjahanke, jota Timo Hyytinen oli valmistellut. Kirjatoimikuntaan valittiin Antti, Paavo, Timo Hyytinen, Vesa Olli, Kari Melleri ja Kaija Öörni. Tavoitteena oli saada kirja valmiiksi vuoden 2010 vuosikokoukseen.
Kirjatoimikunnassa sovittiin, että Timo vastaa sukutaulujen kokoamisesta. Hän lupasi myös vastata kirja toimittamisesta ja taitosta. Tärkeänä pidettiin myös suku- ja henkilötarinoiden, eli proosaosuuden kirjoittamista.
Kokouksia riitti, kun suunnittelimme kirjan sisältöä ja sukutauluihin sisällytettävien henkilötietojen laajuutta. Toimikunnan jäsenille jäi pääasiassa proosaosan kirjoittaminen. Kirja valmistui, kuten oli suunniteltu, vuosikokoukseen 2010. Pääosa kirjoista jaettiin kokouksessa. Aluksi painosmäärä oli
300 ja lisäpainos 100 kappaletta. Kirja sisältää 7 255 henkilön tiedot, joista Hyytinen sukunimellä 1 023.
Seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin Pekka Maunonpoika Hyytinen. Hänen johdollaan sukuseuran tapaamiset monipuolistuivat ja keräsivät runsaasti osanottajia. Samalla seuran taloudellinen tilanne parani. Kun otin toisen kerran puheenjohtajan tehtävät vastaan 2018, oli seuran rahatilanne niin hyvä, että oli mahdollista suunnitella sukukirjalle jatko-osaa.
Hallitus, johon kuuluivat Matti Hyytinen, Pirjo Savinainen, Erja Isopahkala, Tarja Jaakkola ja Rauno Kotiaho, ryhtyi heti 2018 toimintakautensa alussa suunnittelemaa sukukirja II-osan materiaalin kokoamista. Suruviestissä, jonka lähetimme jäsenille, pyysimme korjauksia ja lisäyksiä sukutauluihin. Proosaosuuteen pyysimme aikalaiskertomuksia, sekä myös nuorten kirjoituksia. Kirjatoimikuntaan pyysimme mukaan Kari Mellerin, Maija Oksan, Anna-Liisa Sandvikin, Johannes Hyytisen ja Pekka Tuomaanpoika Hyytisen.
Kari Melleri oli jatkanut sukumme tutkimista ja hänen työnsä tuloksena saimme kirjaan ajantasaset sukutaulut. Kari kirjoittaa esipuheessaan: ”Jälkeläistutkijoiden onneksi Hyytiset ovat olleet ahkerasti käräjillä. Mm. käräjäoikeuden pöytäkirjoja tutkimalla on saatu selville sellaista tietoa, joka muuttaa aikaisempia käsityksiä Hyytisen tilan vaiheista. Pääsemme seuraamaan talokauppoja ja perinnönjakoja.
Elämä murjoi monella tavalla esi-isiämme. Kirjoituksista käy ilmi, että kaikesta huolimatta luovuus
on ollut ehtymätön voima, sillä Hyytisistä polveutuu mm. J.L. Runeberg ja V A Koskenniemi. Myös muita suomalaisessa kulttuurielämässä vaikuttaneita ja vaikuttavia henkilöitä löytyy suvustamme.”
Kirjan editoinnista ja toimittamisesta vastasi Outi Hyytinen. Kirjan tyylikkäästä ulkoasusta vastasi Tuuli Hyytinen. Kirjan proosaosuus painottuu Lappajärveltä Pulkkilaan, Haapavedelle ja Oulaisiin muuttaneisiin Hyytisiin. Seuraaviin teokseen olisi löydettävä uusia sukuhaaroja. Näin jatkamalla saataisiin laajempi kuva suvusta sekä sukuseura säilyisi elinvoimaisena. Sukuseuran puheenjohtajaksi valittiin 2020 opetusneuvos Johannes Hyytinen Piippolasta.
Esa Hyytinen
