MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI Antti Kurvinen vieraili viime keskiviikkona Hanne ja Arto Tyynismaan maitotilalla Kortesjärven Purmojärvellä. Hän tutustui navettaan ja kuuli ajankohtaista maidontuotannosta. Hänelle esiteltiin myös paikallista Reko Järvilakeus -lähiruokarengasta, jossa Tyynismaat myyvät leipäjuustoa.
Yhtenä puheenaiheena oli luonnollisesti maatalouden kustannuskriisi. Maatalouden tuotantokustannukset, kuten lannoitteiden, rehujen ja energian hinnat, ovat viime aikoina nousseet rajusti.
Kasvaneita kustannuksia ei ole kuitenkaan saatu siirrettyä maataloustuotteiden tuottajahintoihin. Se johtuu MTK:n mukaan päivittäistavarakaupan pitkistä ja jäykistä sopimuksista, jotka ulottuvat tuoretuotteissa jopa vuoden päähän. Myös Kurvisen mielestä merkittävä vastuu kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta on isoilla kauppaketjuilla.
Satokausi 2021 oli lisäksi poikkeuksellisen heikko. Huonot paalierät näkyivät Tyynismaiden tilalla siten, että lehmien päivämaidot vaihtelivat suuresti erilaatuisten aiv-rehujen vuoksi. Lisäksi huonolaatuinen rehu heikensi lehmien tiinehtyvyyttä.
Kaikkiaan maatalouden kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti. Maataloustuottajilla on enemmän menoja kuin tuloja. Erityisesti kärsivät he, jotka ovat hiljattain tehneet isoja hankintoja lainarahalla.
NYT ollaan aika tiukilla, Arto Tyynismaa kiteyttää hänen perheensä tilanteen.
–Ei voi kuin toivoa, että koneet kestäisivät, eikä tarvita remonttia.
Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee, että paalimuovin hinta on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Viime vuonna yksi rulla maksoi vielä 70 euroa, tällä hetkellä 143 euroa. Hän tarvitsee 80 rullaa.
–Meille vain ilmoitetaan, että hinnat nousevat taas, ja sen kanssa pitää vain pärjätä. Ei voi kuin rukoilla, että rahat riittävät seuraaviin laskuihin, Hanne sanoo. –Budjetti tehtiin keväällä, mutta sillä saa heittää vesilintua.
TYYNISMAILLA tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2011. Arton vanhemmat asuvat naapurissa, ja Raimo-isä auttaa yhä kiiretöissä sekä toimii toisena lomittajista. Tilalla on yhteensä sata eläintä, joista noin on 70 lypsävää.
Kun uusi navetta valmistui vuonna 2015, siihen upposi noin 815 000 euroa plus alv. Sen jälkeen sinne on asennettu lypsyrobotti, joka nosti pariskunnan pääasiassa kahdestaan pyörittämän navetan hintalapun noin miljoonaan euroon. Lisäksi peltoja on ostettu kolmeen otteeseen.
He vakuuttavat pysyvänsä kyllä pinnalla, mutta sairastamiseen ei ole varaa. Se auttaa, että he tekevät kahta työtä pitämällä viljelyn ohessa kotijuustolaa ja pienimuotoista pitopalvelua.
–Kaikkea ei ole vielä maksettu takaisin, joten ei ole varaa lopettaa, Arto sanoo.
–Kehittyvällä tilalla on aina velkaa, Hanne toteaa. –Kun meillä tehtiin sukupolvenvaihdos, en ollut edes käynyt navetassa. Pelkäsin lehmiä ja kävelin seiniä pitkin. Kyllä siinä opeteltiin.
Pariskunnan 14-, 12- ja 8-vuotiaat lapset harrastavat jalkapalloa, jääkiekkoa ja lentopalloa. Hanne kuskaa heitä harjoituksiin ja peleihin ympäri Kauhavaa ja maakuntaa lähes joka päivä.
–Olen sanonut, että lapset eivät saa kärsiä siitä, että meillä on maatila, hän naurahtaa.
TUOTTAJIEN ahdingon helpottamiseksi on koottu 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti. Sitä maksetaan osissa syksyn ja talven aikana.
–Ensimmäinen osa, 45 miljoonaa euroa polttoaineveronpalautusta, maksettiin keväällä. Suurin osa paketista on 120 miljoonaa luonnonhaittakorvaukseen; se tulee syksyllä maksuun, ministeri Kurvinen listaa. –Tälle verovuodelle palautetaan maatalouskiinteistöjen kiinteistöverot. Se pitää hakea sähköisesti itse verottajan nettisivuilta. Se on mielestäni hyvä tuki, koska se osuu juuri tällaisille tiloille kuin Tyynismaille, joilla on uusi navetta.
Hän lisää, että hallitus tarkastelee vielä syksyn ja talven aikana, onko maatalouden ja muiden yritysten avuksi tulossa toimia sähkön hinnan osalta.
Paljonko nämä keinot käytännössä auttavat?
–Kyllä se jonkin lainen apu on, mutta aina sitä enempi pitäisi tulla. Kustannukset ovat niin mahdottoman korkealla, Arto Tyynismaa huokaa.
TYYNISMAAT kiittelivät ministeriä mielenkiinnosta.
–Se luo vähän uskoa, että tuottajien tilanne kiinnostaa, Hanne lisää.
Yhtenä toiveena päättäjien suuntaan pariskunta esittää, että kaikenlainen ”hömppäviljely”, eli sellainen viljely joka ei päädy ihmisten tai tuotantoeläinten ravinnoksi, saisi loppua.
–Tukia pitäisi kohdentaa järkevästi niin, että ne tulisivat aktiiviviljelijöiden käyttöön, Hanne sanoo.
Arto kysyi ministeriltä myös, voisiko lomapäivien määrää nostaa nykyisestä 26:sta. Lomaoikeutettujen määrä vähenee koko ajan, ja siihen varattua rahaa jää käyttämättä. Se ei Kurvisen mukaan olisi mahdotonta.
–Meidän alueellakin on muutamia tuottajia, jotka ottavat lomittajan, että he kerkeävät tehdä rehun. Ei he lomalle lähde, Arto Tyynismaa totesi.
