Sunnuntaina oli Lainanpäivän tapahtuman merkeissä Markku Huhta Kortesjärven kirjastossa esittelemässä runokirjaansa Runua. Paikalle oli tuulisesta säästä huolimatta tullut melkoinen joukko kiinnostuneita kuulijoita, jotka ilmeistä ja naurunhörähdyksistä sekä loppukeskustelusta päätellen olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Kyseinen runoteos on ensimmäinen Markun julkaisema kokoelma. Kirja on toteutettu siten, että jokaisen runon kanssa on teemaan liittyen valokuva, joka hauskasti avaa runon lukijalleen. Kirjan kaikki kuvat ovat myös Markun itse ottamia. Runoilijana Markku kuvailee itseänsä untuvikoksi. Toden teolla hän alkoikin runoja kirjoitella vasta viime maaliskuussa. Valokuvausta hän kertoo harrastaneensa jo teini-iästä lähtien ja siltä alueelta joihinkin näyttelyitäkin osallistuneensa. Runokirjan sisältöä tekijä kuvaa seuraavasti: Sata eteläpohojalaasella murtehella kiriootettua runua. Elämästä. Kualemasta. Ja kaikesta maharollisesta siinä välis. Ja maharottomasta. Ja sellaisiahan kirjan runot ovat. Lyhyitä mutta nasevia terävän huumorin sävyttämiä ikään kuin toteamuksia elämän tosiasioista. Helppoa luettavaa, joka takuuvarmasti saa lukijansa hyvälle tuulelle ja kuvatkin ovat taidolla otettuja. Ja lisää on tulossa. Markun kertoman mukaan seuraava runokirja tulee julkisuuteen ensi toukokuussa. Jäämme sitä mielenkiinnolla odottamaan. Markun runoilla riimitettyjen kuvien näyttely on tämän kuun ajan esillä Kortesjärven kirjastossa. Markku Huhta on syntyjään Kortesjärveltä, jossa hänen isänsä toimi paikallisen osuusmeijerin isännöitsijänä. Perhe muutti täältä Isoonkyröön Markun ollessa kansakouluiässä. Murteen sanoo Markku tarttuneen lujaa Isostakyröstä, vaikka lie se juurensa saanut jo täällä Kortesjärvellä. Aikuisikänsä Markku on asunut Helsingin seudulla ja jälkikasvuna hän sanoo olevan täyskäsi, eli kaksoset ja kolmoset.
