Sote-uudistusta laadittaessa pyrkimyksenä oli parantaa palveluiden saatavuutta ja palveluketjujen toimivuutta asiakkaan parhaaksi. Rakennettiin uusi alueellinen hallintomalli, jonka ylintä valtaa käyttää Etelä-Pohjanmaalla 59 vaaleilla valittua valtuutettua.
Sitä, kuinka paljon Etelä-Pohjanmaalle saadaan rahaa hyvinvointialueen toimintaan ensi vuodelle, ei vielä tiedetä tarkalleen. Elokuussa tiedossa ollut summa ei Risikkoa lämmittänyt: toiminnan pyörittämisen lisäksi rahaa tarvitaan jatkossa henkilökunnan palkkojen ja palveluiden harmonisoimiseen, esimerkiksi vammaispalveluissa ja omaishoitajien palkkioissa.
–Yritämme nyt vaikuttaa tarveperusteisen rahoituksen puolesta valtion suuntaan: meillä on hyvin iäkästä väkeä, haastava väestönkehitys ja sairastavuus on suuri. Toivottavasti miinusmerkki ei ole niin paha kuin nyt näyttää.
Uudet luvut saataneen syyskuussa.
Risikko kantaa huolta myös pelastuspalveluiden osalta.
–Entisenä sisäministerinä huoleni on, että sote-menojen kasvaessa pelastustoimesta tingitään, vaikka se on nyt jo tiukilla. Olisin ollut itse rahan korvamerkinnän puolella.
Henkilöstöstä on pulaa sote-alalla joka puolella, erityisesti vanhusten hoidossa, myös Etelä-Pohjanmaalla.
–Pito- ja vetovoiman hankkiminen alalle on tärkeää. Palkkaukseen ja työoloihin tarvitaan korjauksia, mutta myös hyvä johtaminen ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat merkityksellisiä asioita; se, voiko hoitaja ylipäätään tehdä sitä työtä, johon hänet on koulutettu, totesi itse sairaanhoitajana ja sairaanhoitajien opettajana työskennellyt Risikko.
VALTUUSTO hyväksyy syksyn aikana hyvinvointialueen strategian. Tavoitteena sillä on säilyttää mahdollisimman pitkälle vastaanottopisteet lähipalveluina ja käynnistää toiminta uuden palveluntuottajan alla ilman, että asiakkaat huomaisivat sitä käytännön toiminnassa. Jatkossa panostettaneen liikkuviin palveluihin ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Byrokratian määrää ei haluta lisätä.
–Kaikkemme tehdään, että Etelä-Pohjanmaalla säilyisi palvelut. Asioita on tehtävä uudella tavalla ja löydettävä synergiaetua. Iso työ on, mutta asialla ollaan. Olen ylpeä valtuutetuista, emme pelkää työtä. Teemme kaikkemme, mutta valtiovallankin on tehtävä osansa, Risikko pohti.
Hän totesi, etteivät sotelain toimeenpanon edellytykset ole täydelliset, mutta ”näillä nyt mennään. Seuraava eduskunta korjaa valuviat, joita nyt jo on huomattu.” Tässä hän viittasi muun muassa hankintalakiin, joka hankaloittaa pienten yritysten asemaa kilpailutuksissa.
Tilannekatsaus keräsi valtuustosaliin parikymmentä asiasta kiinnostunutta. Se herätti myös kysymyksiä ja keskustelua. KELA-korvausten osalta Risikko nosti esille niiden laskun lyhytnäköisyyden.
–Nyt niitä kannattaisi jopa nostaa hoitovelan lyhentämiseksi. Esimerkiksi hammashoidolla on suuri rooli: ongelmat hampaissa voivat aiheuttaa leikkauksien siirtymistä ja niillä on yhteys sydänsairauksiin.
