Evijärven suuntautumisasiassa näytetään ajattelevan että kun väki vähenee, niin pidot vaan paranee. Mutta tokkopa asia on niin yksioikoinen.
Koomillisintahan on, että kaikki Pietarsaaren välittömät naapurikunnat ovat sanoneet ”kiitos ei” Pietarsaaren kaikkiin yhtymiskosintoihin – varsin vahva signaali sekin. Ainoastaan yli 50 kilometrin ilmasillan takana oleva Evijärvi on ilmaissut halunsa päästä ”meren rannalle”, järven rannat ovat liian matalia ja vaarattomia myrskyissäkin näille ”rohkeille”.
Viime viikon Järviseudun Sanomissa Tapani Vanhamäki eritteli todella ansiokkaasti ne faktat, jotka Evijärvi joutuu nielemään, jos merten rantojen kavereille antautuu. Käytännössä kaikki sadan vuoden aikana rakennetut yhteistyöverkostot joudutaan purkamaan ja rakentamaan Pietarsaareen saman tyyppiset uudestaan. Ja sen voin sanoa, että sellaiseen ”kylttyyriympäristöön”, ettei Evijärven poijaat ja tytöt ole aikaisemmin osanneet uneksiakaan. Siellä ei läheskään aina saa mitä tilataan tai luvataa, oli sitten paperilla taikka ei.
Kannattaa myös tutkiskella viime Sunnuntain Keskipohjanmaa- lehden juttua Evijärven kosintamenoista. Jotkut Pietarsaaren valtuutetut sanovat siinä suoraan, ettei tässä liitostutkiskelussa kovin paljon viisautta ole. Ja toimittajien korvien ulkopuolella saman sanovat ja huomattavasti voimakkaammasti useat muutkin –puhun nyt pietarsaarelaispoliitikoista. Sulhanen tuntuu näissä kosintamenoissa olevan huomattavasti pidättyväisempi kuin morsmaikku.
No kolmasosa Evijärven valtuutetuista oli tajunnut tilanteen jo viime valtuuston kokouksessa. Seuraavan kerran kun asia on esillä Evijärven valtuustossa, tarvitsee vain neljän valtuutetun muuttaa pitkässä juoksussa kuitenkin oikeassa olevien puolelle ja tämäkin episodi jää pölyttymään arkistojen hämäriin.