Lukijan mielipideartikkeli:

Lappajärven väkitukot voimamiehet

Julkaistu:
Kategoria:
,

Harri Eljangon nimi lienee nykyisin useimmille tuiki tuntematon. Hän oli vuosikymmeniä Suomen Urheilulehden toimittaja. Hän selosti myös Garmisch Partenkirchenin olympiakisoja vuonna 1936. Harri Eljanko eli vuosisadan mittaisen elämän; vuodesta 1900 vuoteen 2001. Entisellä nimellään, Harold Ekqvist, hän 20-luvulla voitti 800 metrin juoksun Suomen mestaruuden ja edusti maatamme ensimmäisessä Suomi-Ruotsi-maaottelussa.
Urheilukirjoittelua Harri Eljanko jatkoi viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Tämän jutun teemana olevan kolumnin ”Lappajärven väkevät miehet” hän kirjoitti Ilta-Sanomiin 92-vuotiaana.
Jotta Eljangon teksti välittyisi aitona, siteeraan sen sellaisenaan:
“”Mainio juoksijatyttömme Sanna Hernesniemi tuo mieleen kevättalvella 1892 Lappajärvellä Etelä-Pohjanmaalla pidetyt hiihtokilpailut. Muistitietojen mukaan voittaja oli Matti Leväniemi, joka muutti nimensä Hernesniemeksi. Toisen muistitiedon mukaan kilpailun voitti Heikki Olli, toisena oli Leväniemi, ja että kisat pidettiin 1893. Mielenkiintoista tässä on se, että Sanna Hernesniemen isä on lappajärvisiä.
Monta tarinaa kulkee Hernesniemen talon “Hernes-Väkevästä”, Matti hänkin, joka Pietarsaaressa käydessään ryypyksissä paiskasi syliotteella molemmat hänet pidättäneet poliisit avatusta putkan ovesta sisään ja lukitsi oven. Hän oli syntynyt 1770-luvulla ja kuoli 1834.
Komean tittelin oli saanut Matti Olli, Tarvolan “Isoo-Väkevä”. Hän kantoi 120 kilon ruissäkin 10 kilometrin päässä olevalle kydölle tietöntä metsämaata matkallaan kylvötyöhön.
Erkki Lammi oli 1850-luvulla ollut voittamaton juoksija, samoin housunkauluspainija, timpruumoukarin heittäjä ja väkikapulan vetäjä…
Tietenkin monien Väkevä-Mattien voimateot ovat saaneet vuosien varrella tarinoissa lisähohtoa, mutta varmaan he ovat olleet pistämättömiä vanhoissa urheiluleikeissä. Niitä olivat Lappajärvellä tervatynnyrin nosto, niiden yli (useampia tynnyreitä peräkkäin) hyppääminen, kärrynpyöränheitto tai yhdellä kädellä nosto suoraksi, väkikartun ja sormikoukun veto ym.””
Eljanko arvelee, että tarinoihin olisi kertynyt vähän ”lisähohtoa”. Kiintoisa kysymys on, mistä kirjoittaja oli tarinat kuullut tai lukenut. Harri Eljanko oli syntyperäinen helsinkiläinen ja vaikutti elämänsä siellä. Oliko hänellä jotain yhteyksiä Lappajärveen tai lappajärveläisiin? Tämän kirjoittajalla ei ole siitä tietoa.
Oman sukuhistorian kannalta kiinnostavin on jutussa mainittu Matti Olli. Tarvolassa syntyneen isäni äidin isä oli Matti Matinpoika Olli (1840-1910), jonka isä oli myös Matti Olli (1816-1868). Kolmas Matti Olli oli isäni eno (1873-1921). Minulla ei ole tietoa siitä, että kerrottu tarina liittyisi näihin varhaisiin sukulaisiini. Varmuutta ei myöskään siitä pitävätkö nimi ja tarina ylipäätään paikkansa.
Jutussa mainitun Hernes-Väkevän seikkailut lienevät tapahtuneet “maakunnan kuuluilla” Pietarsaaren markkinoilla. Vaasan Jaakko pakinoi aikoinaan Härmän häjyjen ja hevosmiesten visiiteistä näillä markkinoilla. Jaakkoo kirjoitti, että hevosmiehet lähtivät markkinareissulle aina trokarin kautta, koska ”selevin päin ei kehtaa valehrella niin palijo ku hevoskaupoos pitää”. Samoista markkinoista edesmennyt isäni tapasi kertoa, kuinka pari lappajärveläismiestä oli joutunut tappeluun ison romaanimiesjoukon kanssa riitaannuttuaan hevoskaupoissa.

Jätä kommentti