KUTEN tiedämme, joutuivat JR27:n Saksassa jääkärikoulutuksessa olleet suomalaiset osallistumaan myös varsinaisiin sotatoimiin Saksan itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa. Ensimmäinen rintamalohko, jonne jääkärit sijoitettiin, oli Misse-joella Latviassa parikymmentä kilometriä Jelgavan kaupungista pohjoiseen.
Täällä myös kokivat kohtalonsa ensimmäiset suomalaiset jääkärit: Alfred Hyytinen ja Matti Nykänen Lappajärveltä, Max Kronqvist Pietarsaaresta ja Ilmari Pahkajärvi Kortesjärveltä. Kaikki kranaattitulessa saamiinsa vammoihin. Ensimmäisenä menehtyi Alfred Hyytinen 13.6.1916. Hän sai ison kranaatinsirpaleen hartioihinsa ollessaan noutamassa ruoka-annoksia joukkuetovereilleen. Hän kuoli Galinin joukkosidontapaikalle.
Seuraavana kranaattitulen uhreiksi joutuivat Max Kronqvist ja Matti Nykänen 25.6. 1916. Kronqvist kuoli pian haavoittumisensa jälkeen niin ikään JSP:lle, mutta Nykänen ehdittiin siirtää Skrabben kenttäsairaalaan, jossa hän kuoli seuraavana päivänä. Ilmari Pahkajärven kohtaloksi koitui korsun katon läpi tullut suuri kranaatinsirpale, joka osui suoraan lepovuorossa korsussa maanneen Pahkajärven päähän. Hän kuoli välittömästi. Hyytinen, Kronqvist ja Pahkajärvi haudattiin JSP:n viereen Galinin sotilashautausmaahan ja Nykänen kenttäsairaalan läheisyyteen Skrabben sotilashautausmaahan.
LATVIASSA, kuten muuallakin läpi läntisen Euroopan, ovat saksalaisten sotilaiden hautausmaat yleensä hyvin hoidettuja. Niin myös Skrabben hautausmaa, johon Nykänen on haudattuna. Sen sijaan Galinin syrjäinen hautausmaa on jäänyt selvästi vähäisemmälle hoidolle. Tämä siitä huolimatta, että juuri tämä ensimmäisten kaatuneiden jääkäreiden hautapaikka kunnostettiin erityisen näyttäväksi hautamonumentiksi vuonna 1925 yhteistyössä Latvian ja Suomen suojeluskuntajärjestöjen toimesta. Vastaavasti yhtä heikolle hoidolle on jäänyt viereinen saksalaisten sotilaitten hautausmaa.
Kun JR27:n perinneyhdistyksen Pohjanmaan osaston ja järviseutulaisten delegaatio teki vuonna 2016 kunniakäynnin näille hautausmaille satavuotispäivän merkeissä, pantiin hautojen heikko tila erityisesti merkille. Kotiin palattua alettiin tutkia mahdollisuuksia asiantilan korjaamiseksi.
ERINÄISTEN yhteydenottojen jälkeen osoittautui, että myötämielisyyttä ja halua Galinin hautausmaan kunnostamiseen kyllä löytyi, mutta resursseja ei. Niinpä Järviseutu-Seura yhdessä JR27:n perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan osaston kanssa päättivät ottaa asian hoitaakseen. Realiteettien sanelemana sitoutui Järviseutu-Seura vastaamaan pääosiltaan hankkeen rahoituksesta.
Asioiden valmistelu lähti heti käyntiin. Järviseutu-Seuran silloinen puheenjohtaja Mauri Jokela otti yhteyttä Suomen suurlähetystöön Latviassa ja sieltä saatiin hyvin myönteinen vastaus toiminnallisesta tuesta hankkeelle. Lähetystövirkailija Karina Lancberga hoiti yhteydet Olainen kaupunkiin, jonka alueella ja omistuksessa Galinin sotilashautausmaa sijaitsee. Sovittiin jo ensimmäisen tapaamisen ajankohta syksyllä 2020.
Sitten hankkeen etenemiseen puuttui koronaepidemia, ja tapaaminen siirtyi ja siirtyi, kunnes tänä keväänä 2022 tilanne alkoi kirkastua. Lopulta ensimmäinen tapaaminen Olainen kaupungin vesi- ja lämpölaitoksen johtajan Einars Libertsin ja Järviseutu-Seuran ja JR27:n perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan osaston edustajien välillä toteutui.
VIERAILU toteutettiin erinäisistä käytännön syistä johtuen varsinaisena tehokäyntinä. Mauri Jokela ja varapuheenjohtaja Lasse Autio Järviseutu-Seurasta sekä Heikki Rintanen perinneyhdistyksestä lensivät 4.7.2022 aamulla Riikaan, jossa lähetystövirkailija Karina Lancberga oli heitä vastassa. Hän kuljetti delegaation Galinin hautausmaalle, jossa johtaja Einars Liberts oli heitä odottamassa.
Yhdessä Einars Libertsin kanssa todettiin hautausmaan kokonaisuus ja vallitseva tilanne. Neuvoteltiin käytännön jatkotoimenpiteiden järjestyksestä ja toteuttamisvaihtoehdoista. Alue valokuvattiin, mitattiin ja kartoitettiin. Todettiin hautausmaan kulkuyhteyden kunto ja kunnostustarpeet sekä tarvittavien pysäköinti- ja kääntöpaikkojen mahdollinen sijainti. Delegaatio palasi vielä samana iltana takaisin Suomeen.
TAPAAMISEN yhteydessä sovitun marssijärjestyksen mukaisesti seuraavaksi aloitetaan laatimaan suunnitelmaa hauta-alueen kunnostamisesta. Kunnostaminen täytyy tehdä yhteistyössä paikallisten viranomaisten sekä saksalaisten sotilashautausmaiden ylläpidosta vastaavan säätiön kanssa. Suunnitelma annetaan tuon jälkeen paikallisten päättäjien käsittelyyn ja vasta sen jälkeen voidaan laatia kunnostustyön lopullinen kustannusarvio.
Varsinainen kunnostustyö voidaan suurelta osin ostaa Einars Libertsin johtamalta Olainen kaupungin vesi- ja lämpölaitokselta. Tavoitteena on saada hauta-alue kunnostetuksi vuoteen 2025 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen ja Latvian suojeluskuntalaisten yhteistyöllä rakennetun alkuperäisen hautamuistomerkin juhlallinen vihkiäistilaisuus tapahtui. Johtaja Libertsin mukaan tämä aikataulu sopii heille. Syksyisin ja keväisin on laitoksella vähemmän kiireitä ja he voivat tällöin hoitaa kyseiset kunnostustyöt. Karina Lancberga suurlähetystöstä lupautui auttamaan hankkeeseen liittyvän byrokratian hoidossa.
JÄRVISEUTU-SEURAN hallitus hyväksyi 8.7.2022 pitämässään kokouksessa raamituksen kunnostustöiden suunnittelun aloittamiseksi ja niiden loppuun saattamiseksi edellä kerrotulla tavalla. Mauri Jokela on ollut ja on avainhenkilö Järviseutu-Seurassa asian tiimoilta. Suunnittelutyö voi näin alkaa välittömästi ja alustava luonnos saataneen valmiiksi jo muutaman viikon kuluessa. Parhaassa tapauksessa kunnostustyöt kulkuyhteyden ja liikenteen tarpeiden osalta voisivat alkaa jo tänä syksynä.
