Kahdeksan hengen saksalaisdelegaatio tutustui suomalaisten isäntiensä johdolla Kraatterijärven geokohteisiin ja kehittämissuunnitelmiin sekä Järviseudun alueeseen. Tavoitteena tapaamisella ja yhteydenpidolla oli ensin oppia tuntemaan toisemme, vaihtaa hyviä käytänteitä ja ajatuksia niin Geoparkin kuin alueen kehittämisessä ja rakentaa alueiden välistä yhteistyöhenkeä.
–Geopark tekee työtä koko alueen kehittämiseksi maailmalaajuisessa Geoparkien verkostossa, joka kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja toimintoja. Saksalaisten kanssa kehitämme yhdessä esimerkiksi matkailua, kulttuuritoimintaa ja vaikkapa yritysten vientiä. Mahdollisuudet ovat monet. Toimintaan kuuluvat myös ympäristökasvatus ja kaiken läpikäyvänä ajatuksena on UNESCOn kestävän kehityksen tavoitteet, sanoo Kraatterijärvi Geopark -hankkeen projektipäällikkö Heikki Martikainen.
VIERAILUN aikana oli tilaisuus käydä kohteisiin tutustumisen lomassa keskusteluja matkailun kehittämisestä. Tavoitteena on lisätä myös yritysten ja yhteisöjen yhteistyötä esimerkiksi kulttuurin avulla. Tarvetta on molemminpuoliseen osaamisten hyödyntämiseen.
–Alueen kehittäminen kestävän kehityksen hengessä on jatkuva tavoitteemme. Erityisesti kuntien olisi hyvä olla selvillä Geoparkien tuomasta lisäarvosta. Lappajärven aluetta pidetään kesäturismin kohteena, mutta se voisi tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen talvimatkailuun, koska alueella on hienot laskettelu-, hiihto- ja luisteluolosuhteet. Omassa Geoparkissamme työskentelemme tällä hetkellä intensiiviseesti näkyvyyden ja geoturismin rakenteiden kehittämiseksi. Haluamme tehostaa lasten ja nuorten ympäristökoulutusta. Olemme myös kehittämässä pitkäaikaisen rahoituksen konseptia, kertoo projektipäällikkö Perry Arnswald Leader Silbernes Erzgebirgestä.
SUOMESSA on tällä hetkellä neljä UNESCOn hyväksymää Geoparkia: Rokualla, Saimaalla, Salpausselällä sekä Lauhanvuori-Hämeenkankaalla. Kraatterijärvi Geopark on hakemassa statusta, jonka myöntämisen edellytyksenä on konkreettinen toiminta Geoparkin tavoin vähintään vuosi ennen hakemuksen jättämistä. Alueen pitää sitoutua Geoparkin pitkäjänteiseen kehittämiseen ja sen on toiminnallaan osoitettava olevansa sitoutunut UNESCOn arvoihin.
Kraatterijärven Geopark -toiminnan kehittäminen aloitettiin 2017 esiselvityshankkeena ja vuonna 2020 statushankkeena, joka kestää vuoden 2022 loppuun. Alueen kunnat ovat tehneet päätöksiä Geopark-organisaation rahoituksesta ensi vuoden alusta alkaen. Rinnalle on tarkoitus hakea hankkeita esimerkiksi matkailuun liittyen.
Aino Alppinen
