Seitsemännen ryhmän on määrä käynnistyä syyskuun alkupäivinä. Siihen voivat jo ilmoittautua alajärveläiset, lappajärveläiset ja vimpeliläiset perheet, joilla on toiveissa parantaa perheen kommunikaatiota ja löytää keinoja erilaisiin käyttäytymiseen liittyviin haasteisiin. Ryhmää vedetään perheneuvolan, perhetyön ja lastenneuvolan väen voimin: uusiakin ohjaajia kouluttautuu parhaillaan.
Useimmiten perheiden haasteet koskevat lapsen tunnesäätelyn pulmia, kertovat perheneuvoja Miina Myllyperkiö ja perheohjaaja Marjo Alanen.
–Kun lapsi saa usein kiukkukohtauksia, pettymyksistä on vaikea päästä yli ja siirtymätilanteet ovat haastavia, taustalla voi olla viivästynyt puheen kehitys tai tietyt temperamentin piirteet kuten vilkkaus, totesi Alanen.
–Usein lapselle kerrotaan, millaista käytöstä ei haluta nähdä, mutta ei aina sitä, mitä haluttu käytös tarkalleen on. Siksi ryhmässä mietitäänkin, millaista käytöstä lapsilta toivotaan ja kuinka pitäisi toimia, että siihen päästäisiin. Tähän pyritään lasta motivoimalla.
Tämä pätee kaiken ikäisiin lapsiin ja kaikkiin erilaisiin tilanteisiin, joissa lapsen käytös koetaan ongelmalliseksi.
–Monissa perheissä koetaan, että rajojen asettaminen on vaikeaa, pohtii Myllyperkiö.
–Kun perheessä on tällaisia ongelmia, syy ei ole lapsen tai vanhemman, vaan vuorovaikutusta muuttamalla vanhempi oppii muuttamaan omaa reagointiaan lapsen toimintaan ja tämä taas saa lapsen muuttamaan käyttäytymistään, korostaa Alanen.
Kun vanhemmat noudattavat Ihmeelliset vuodet – metodia, lapsi oppii sosiaalisia taitoja, tunteiden sanoittamista, ongelmanratkaisua, negatiivisten tunteiden hallitsemista ja empatiakyky lisääntyy. Samalla itsetunto parantuu sekä koulu- ja kaveritaidot kohentuvat.
–Huomio kiinnitetään niihin asioihin, jotka lapsi tekee hyvin ja vaikeuden asioiden yrittämisestäkin kiitetään.
Amerikassa kehitetty metodi on tutkittu ja toimivaksi todettu. Suomessa sen laatua valvoo Turun yliopisto. Pohjana toimii vanhemmuuden pyramidi, jossa pohjana on hyvä vuorovaikutus puhumalla, kuuntelemalla ja olemalla läsnä esimerkiksi erityisen ajan merkeissä, rohkaisemalla, kiittämällä ja palkitsemalla lasta, kodin sääntöjen määrittely sekä johdonmukaisuus. Tällöin yläkerroksissa olevia keinoja, kuten esimerkiksi huonon käytöksen huomiotta jättämistä tarvitsee käyttää vain harvoin.
Turja opiskelee ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja jalkauttaa Ihmeelliset vuodet -menetelmää myös perhetupa Pähkinässä, jonka toimintaa vetää.
–Siinäkin ajassa, jonka lapset Pähkinässä viettävät, huomaa jo edistymisen, mutta parhaan hyödyn mallista saa, jos vanhemmatkin käyttävät sitä.
IHMEELLISET vuodet -kurssilla vanhemmat saavat tietoa kirjan, videoiden ja harjoitusten muodossa. Kotiläksyksi saadaan jääkaapin oveen kiinnitettävä muistio läpi käydyistä asioista sekä käytännön tehtäviä. Ohjaajat soittavat vanhemmille käyntien välissä ja kyselevät kuulumisia.
Ryhmässä tärkeä rooli on myös keskustelulla ja vertaistuella. Ajatuksia jakamalla huomataan usein, että perheissä on samanlaisia vaiheita ja haasteita ja toisten kokemuksista voidaan ottaa oppia.
–Vanhemmat asettavat tavoitteet oman perheensä asiantuntijoina, ohjaajat toteuttavat sabluunan, jonka puitteissa edetään, totesi Myllyperkiö.
–Ihmeelliset vuodet -valmennusten etu on sekin, että vanhemmat saavat varmuutta toimintaansa, mikä lisää lasten luottamusta, Turja totesi.
IHMEELLISET vuodet -ryhmiä on pidetty sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten lasten vanhemmille. Ryhmät ovat pääsääntöisesti kokoontuneet 14 kertaa, kaksi tuntia viikossa. Vaikka kokonaisuus on tiivis ja voi olla raskaskin, asioiden muuttuminen palkitsee ja helpottaa osaltaan elämää.
–Vanhemmat kokevat, että ovat saaneet työkaluja ja oivalluksia arkeen. Jo ensimmäisen kerran jälkeen on havaittu, että vuorovaikutuksen huomiopiste muuttuu ja tuloksia on saatu nopeastikin, mikä motivoi jatkamaan. Samalla myös huomaa, mitä asioita on jo tehnyt oikein, Myllyperkiö sanoi.
–Tällainen ryhmä on hyvä mahdollisuus päästä pysähtymään vanhemmuuden äärelle, arjessa aikaa ei ehkä muuten järjesty. Ryhmä kokoontuu täällä Perhetupa Pähkinässä ja lapset voi tarvittaessa ottaa mukaan; heistä huolehditaan toisella puolella taloa ja vanhemmat saavat keskittyä näihin asioihin sekä juoda herkkukahvit rauhassa, Turja kertoi.
Ryhmän ihannekoko on 8–10 vanhempaa, jolloin keskustelu on sujuvaa ja jokainen halukas ehtii kertoa omista ajatuksistaan. Keskustelut ovat luottamuksellisia.
–Mukaan voi lähteä jo varhaisessa vaiheessa, vaikkei erityisiä ongelmia olisikaan, parantamaan omia vanhemmuuden taitojaan, kannustaa Myllyperkiö.
Isossa kriisitilanteessa ryhmään ei kannata lähteä, vaan odottaa tilanteen tasaantumista.
Ryhmästä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Alaseen tai lastenneuvolan terveydenhoitaja Aino-Maija Ojalaan. Muidenkin perheneuvolan työntekijöiden kautta viesti tulee perille.
–Soitamme asiakkaille ja sovimme ajan haastatteluun, jossa asioista puhutaan lisää. Se ei sitouta mihinkään.
Ryhmät ovat kokoontuneet pääasiassa iltapäivästä alkuiltaan, mutta päiväryhmäkin on järjestetty.
–Selvitetään, millainen ajankohta on mahdollinen.
