Paikalle saapunut Lakeuden Elämyspalvelu vastasi tapahtuman ohjelmanumerosta ja jokainen pääsi kokeilemaan kanootilla ja kajakilla melomista.
– Kauden päätösjuhla on vuosittainen tapahtuma. Koetamme aina keksiä jotain, mikä olisi lapsille mieleenpainuva kokemus. Vastaavanlainen kokonaisuus meillä oli viimeksi kolme vuotta sitten. Tämä on ollut tykätty, sanoo Anne-Mari Finni Evipartiosta.
Vanhaksi konkariksi itseään kutsuva Maritta Hanhikoski kertoo olleensa partion toiminnassa mukana ”ikuisuuden.”
– Tämä on elämäntapa, ei tästä osaa poiskaan jäädä. Tänäänkin on ollut niin hienoa seurata, kuinka lapset ylittävät itsensä. Monelle kanootti oli aivan uusi kokemus! Ensin saattoi jännittää, mutta sitten lopulta ei meinaa malttaa lopettaa, näin on käynyt tänään monen kohdalla, nauraa Hanhikoski.
– Tämä on hieno paikka viettää aikaa lasten kanssa. Partiolaisten kanssa ollaan yövyttykin Uittomieskämpällä ja luontopolkua on tullut kierrettyä hoitolastenkin kanssa, perhepäivähoitajana työskentelevä Hanhikoski jatkaa.
”KANOOTISSAei seisota, ei kiikutella, eikä pelleillä.” Elämyspalvelun Kauko Huhtaluhta käy tarkkaan säännöt läpi partiolaisten kanssa, jotta vahingoilta vältyttäisiin. Myös kanoottiin nousemisessa on hyvä ottaa huomioon tietyt seikat, jottei vene keikahda.
– On tärkeä muistaa, että kanootti ei olekaan kuin vene. Se keikahtaa hyvin helposti, jollei ole kokonaan vedessä. Kaveri pitää pystyssä, kun kanoottiin noustaan. Painopiste aina keskilinjalla, liian sivulla ei voi istua, ohjaa Huhtaluhta.
Kaverukset Onni Viiperi ja Tommi Kupila olivat molemmat ensimmäistä kertaa kanootin kyydissä.
– Alkuun vähän jännitti, mutta ei sitten enää, kun päästiin kunnolla kanootilla veteen. Ajateltiin vielä käydä kokeilemassa tuota toistakin, sanovat pojat ja osoittavat katseen kohti kajakkia. Ilmeistä on pääteltävissä, että tämän harrastuksen parissa viihtyisi pidempäänkin kuin yhden illan verran.
