Ensimmäinen kutsu Jukolaan tuli luontevasti paikallisena lääkärinä, häntä pyydettiin lääkintäpäälliköksi, mutta Uusitalo sai kipinän ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi myös seuraavina vuosina eri puolilla maata järjestettyihin keskikesän suunnistusjuhliin.
–Sää oli silloin loistava, sade taukosi kisan ajaksi. Oli hieno ilma ja järvi näkyi taustalla. Silloin vielä koko alue rakennettiin maastoon, Lakeaharjun laelle, nythän kisa toteutetaan valmiissa paikoissa. Silloin pystyimme tarvittaessa tehdä kuvauksia ja toimenpiteitä Vimpelin viikonlopuksi suljetussa terveyskeskuksessa, nykyään sellainen ei enää kävisi päinsä.
–Myös Vehkalahti ja Rovaniemi ovat jääneet paikkoina mieleen, kai siksi, että ne ovat olleet kauimmaisia paikkoja – Espoossa Jukola järjestettiin keskellä kaupunkia, mikä oli melko mielenkiintoista.
Tänä vuonna Uusitalo osallistui Mynämäen Jukolan viestiin päivystämällä lauantai-illasta sunnuntaiaamuun.
–Yleisimmät vammat ovat nyrjähtänyt nilkka tai polvi, haavat, naarmut ja ruhjeet. Joskus harvoin on ollut murtumia kädessä tai nilkassa. Jos on tosi kuuma, on niitä, jotka tarvitsevat nesteytystä, voi olla rytmihäiriöitä tai piilolinssi hukassa silmässä. Joskus harvoin on ollut vakavampiakin tapauksia, että on lähetetty jatkohoitoon sydäntapahtumien vuoksi.
Sateinen sää, liukas keli ja kivikkoinen maasto saattavat nostaa ensiavussa kävijöiden määrän viestien aikana jopa 700 potilaaseen, mutta keskiarvo on noin 400, Uusitalo arvioi.
Jukolassa on oma hieno tunnelmansa, etenkin yöllä.
–Se on kuin kylä, joka elää koko ajan, kauppaa käydään myöhään ja aloitetaan aamusta varhain. Yölläkin on tietynlainen humina ja elämän tunne, kun väkeä on niin paljon. Erityisen hieno hetki on, kun aurinko yöllä nousee. Humalaisia ei näy eikä roskia. Suunnistajat ovat yhtä porukkaa ja heimoa.
KUTSU Kraateri-Jukolaan toi myös Uusitalon rasteille.
–En ollut suunnistanut sitten kouluaikojen, mutta torstaina ennen kisoja kävin kiintorasteilla Pyhävuorella tietääkseni, mitä se oikein on. Sen jälkeen olen käynyt iltarasteilla – on hienoa löytää rasteja, samalla voi katsella marjapaikkoja ja sieniapajia. Kun malttaa nostaa katseensa, voi suunnistaessa seurata kesän etenemistä ja luontoa.
UUSITALO tekee vapaaehtoistyötä myös Sydänyhdistyksen puheenjohtajana ja käy mahdollisuuksien mukaan antamassa ohjeistusta ja neuvoja terveyteen liittyvissä asioissa eri yhdistysten tapahtumissa. Hän näkee liikunnan toisaalta välttämättömyytenä ihmisen henkiselle ja fyysiselle terveydelle, toisaalta ilona, mahdollisuutena liikkua ja käyttää aisteja.
–Se on itsensä hoitamista, halpa ja hyvä keino. Jos jotakin ei pysty tekemään, jotain muuta kuitenkin pystyy. Täytyy vain löytää kimmoke liikkeelle lähtemiseen, silloin lapsillakin unohtuvat älypuhelimet hetkeksi ja luovuus tulee esiin.
