MARKIN museossa Kortesjärvellä avattiin osana Suvipäiviä geologinen näyttely ”Raamatun kivet”.
Raamatussa mainitaan nimeltä ainakin neljäkymmentä kiveä ja mineraalia. Näyttelyvitriinistä voi käydä katsomassa, miltä ne näyttävät, sekä tutustua niiden geologiaan sekä raamatunkatkelmiin, joissa ne mainitaan.
Nimeltä mainitaan esimerkiksi kulta, hopea, kupari, rauta, topaasi, timantti ja onyksi. Niistä ensimmäisenä tulee vastaan kulta. Se mainitaan kirjassa yli 150 kertaa, usein rikkauden vertauskuvana. Näyttelyyn kuuluu hengettömiä kultahippuja Lapista sekä Orijärven kultamalmia.
Jo ensimmäisen Mooseksen kirjan toisessa luvussa sanotaan: ”Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä.”
Vitriinistä löytyy myös esimerkiksi suolaa. Se on niin arkipäiväinen aine, ettei sen usein muisteta olevan mineraali laisinkaan. Uskontotunneilta muistetaan kertomus, jossa Lootin vaimo jähmettyi suolapatsaaksi.
Näyttelyyn kuuluu lisäksi muun muassa helmiä, koralleja ja norsunluuta. Vaikka ne eivät nykyistä mineraalin määritelmää elollisen alkuperänsä vuoksi täytäkään, on niissä kuitenkin mineraaliaines merkittävässä roolissa. Usein ne lasketaankin korukiviksi, ja Raamatussa ne rinnastetaan jalokiviin.
–Kaikkia näyttelykiviä ei mainita suomalaisessa Raamatussa, vaan jokunen on otettu englanninnoksista ja pari kiveä ruotsinnoksestakin. Enimmäkseen ne ovat nykyvirallisesta suomalaisesta raamatunkäännöksestä, mutta esimerkiksi basaltti on otettu vanhasta, vuoden 1933 käännöksestä, eikä sitä ole enää uudessa, näyttelyn koonnut geologi Teemu Öhman kertoo.
–Minähän en saarnaa minkään uskonnontulkinnan puolesta, tai vastaankaan, vaan levitän ainoastaan kivien ilosanomaa. Raamatunkohtia ei ruveta tässä tulkitsemaan millään lailla. Kenenkään ei tarvitse pahoittaa mieltään, Öhman naurahtaa.
KORTESJÄRVELLÄ ESILLÄ olevat kivet ovat vain pieni osa ainutlaatuista kokoelmaa, johon kuuluu kaikkiaan yli 5 000 näytettä. Sen kokosivat elämäntyönään Kauko Alasaarela ja Sirpa Mäki-Rajala. Se on joidenkin tietojen mukaan maamme suurin yksityisessä omistuksessa oleva kivikokoelma.
Koko kivikokoelma oli aikoinaan pysyvänä näyttelynä Lapuan Hirvijoella nimellä Tuhansien kivien tarinat. Järviseutu-Seura osti kokoelman vuonna 2017 Alasaarelan omaisilta. Nykyisin kokoelman omistaa Lappajärven kunta.
Öhman koosti tämän näyttelyn Järviseutu-seuran ja Aisaparin tuella. Sama näyttely oli jo viime kesänä esillä Soinin Kuninkaantuvalla. Vastaava, pienempi näyttely on ollut myös esimerkiksi Vaasassa.
NÄYTTELY on auki heinäkuun ajan, ja sitä voi käydä katsomassa lisäksi vielä Finsumäen markkinapäivänä.
