Lomittajien keski-ikä on korkea, uusia osaajia tarvitaan alalle

Maatalouslomittajat ovat osa kotimaisen ruoan tuotantoprosessia ja -koneistoa. Kuva: Tiina Kiviaho
Maatalouslomittajat ovat osa kotimaisen ruoan tuotantoprosessia ja -koneistoa. Kuva: Tiina Kiviaho

MAATALOUSLOMITUKSEN hallinnoinnissa on parinkymmenen vuoden aikana otettu iso harppaus. Ensin yhden ja sittemmin muutaman kunnan kattaneesta hallinnoinnista on siirrytty vuoden alussa koko Etelä-Pohjanmaan sekä Laihian ja Kristiinankaupungin kattavaan hallintoon, josta vastaa Kurikan kaupunki. Paikallisyksikön nimi on Etelä-Pohjanmaan lomituspalvelut Kurikka.

Evijärven, Lappajärven ja Kauhavan alueella hallinnossa työskentelevät Mari Mäkelä ja Jukka Orava lomituspalveluohjaajina sijaistaen myös tarvittaessa maakunnan itäisiä ja läntisiä alueita. Pirjo Luoma toimii yhtenä alueen neljästä lomituspalvelusihteeristä. Piia Kesti työskentelee Etelä-Pohjanmaan paikallisyksikön lomituspalvelupäällikkönä.

Aivan pienestä toiminnasta ei ole kyse, sillä yrittäjiä on yksikön alueella noin 1 800. Määrä kuitenkin alenee vuosittain noin viisi prosenttia karjatilojen lopettaessa toimintansa – se on syy myös hallinnon keskittämistarpeeseen.
–Evijärven-Lappajärven alueella tiloja on noin 50, joissa lomaoikeutettuja yrittäjiä noin 80, kertoo Jukka Orava.

Kuukausipalkkaisia, eli vakinaisia lomittajia on koko yksikössä noin 270, heistä kymmenkunta määräaikaisia. Tuntipalkkalaisia lomittajia on noin vajaa puolet vakinaisten määrästä. Tuntipalkkainen työ tarkoittaa niin sanottua keikkatyötä, joka on satunnaista, mutta toistuvaa. Tuntipalkkainen lomittaja voi itse määritellä, milloin ottaa vastaan lomituksen. Tämä tuo joustoa sekä järjestelmään että lomittajalle itselleen, elämäntilanteesta riippuen. Sesonkiaikoina keväällä ja kesällä, sekä koulujen loma-aikoina tuntilomittajien tarve kasvaa. Tuntilomittajina toimivat usein opiskelijat, eläkeläiset tai oman tilan karjanpidon lopettaneet yrittäjät, joilla on hyvä ammattitaito ja kokemus työhön.

Yrittäjälomittajia on noin 20, he työllistyvät kuitenkin toisinaan muillekin aloille ja työskentelevät myös tilojen itsejärjestettyjen lomitusten lomittajina, joten he eivät ole jatkuvasti käytettävissä kunnallisesti järjestettyihin lomituksiin.

Uuden paikallisyksikön hallinnossa työskentelee vakinaisesti 23 henkilöä, joista kaksi on osa-aikaista, lisäksi kaksi harjoittelijaa sekä osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Hallinnon työntekijät on jaettu muodollisesti kolmeen yhteistyötiimiin, jotka jakautuvat siten, että yksi edustaa läntistä aluetta, johon sisältyvät esimerkiksi Kauhava ja Lapua, toinen itäistä aluetta, johon kuuluvat Järviseutu ja Kuusiokunnat, kolmannen koostuessa lopuista eteläisemmistä kunnista Kurikan ympäristössä.

RAHOITUS lomituspalveluihin tulee kokonaan valtiolta budjetin määrärahojen puitteissa. Yrittäjät myös maksavat osittain lomituspalveluista (sijaisapu ja maksullinen lomitus), vain vuosiloman ollessa maksutonta (eniten käytetty).

Mela johtaa ja vastaa lomituksen järjestämisestä lomituspalvelulakiin ja asetuksiin perustuen. Maatalouslomituksen toimintaympäristön vaatimukset ja kehittämisen tavoitteet tulevat siten joko Melan sekä soveltuvilta osin myös Kurikan kaupungin tai oman paikallisyksikön kautta, joiden toteutumista seurataan ja niitä päivitetään tarvittaessa.
–Yhteistyötä ja toiminnan suunnittelua tehdään paikallisyksikön sisällä muun muassa Teams-palavereissa ja yhteistapaamisissa tai vastuualueiden pienemmissä ryhmissä, kertoo Orava.

Iso yksikkö mahdollistaa lomittajan siirtymisen omalta perinteiseltä alueelta kauemmaksikin, esimerkiksi yllättävän sijaisaputarpeen tullessa yrittäjän sairastuttua. Luonnollisesti tämä kuitenkin lisää lomittajan työn vaativuutta ja toiminnan kustannuksia ajomatkan pidentyessä. Myös lomittajan sairastuminen etenkin sesonkiaikana lisää toiminnan haasteita, etenkin, jos sairastumisia tai tapaturmia tulee yhtä aikaa useampia mahdollisesti sekä lomittajille että yrittäjille.

Lomittajien keski-ikä on nykyään varsin korkea, ilmeisesti jo yli 50 vuotta. Uutta ja tilojen vaatimusten mukaisesti koulutettua työvoimaa tarvitaan jatkossa alalle lisää. Tekniikan sekä
tuotantorakennusten koon ja automaation kehitys on ollut nopeaa, mikä lisää lomittajien osaamis- ja koulutustarvetta. Lomittajille on saatavilla koulutusta lyhyiden kurssien muodossa työnantajankin järjestämänä, mutta peruskoulutus on lomittajan hankittava itse.
–Lomittajien hyvä ammattitaito on yleensä perustunut pitkälti työkokemukseen ja työssäoppimiseen, koulutuspohjan ollessa lomittajien keskuudessa vähäisempää, mutta näinkin on saatu laadukasta työvoimaa alalle ja se toimii edelleen. Asenne vastuulliseen työhön, henkilökohtaiset ominaisuudet ja oppimiskyky ovat kuitenkin ne tärkeimmät ominaisuudet käytännönläheisellä alalla, kertoo Orava.

VUOSILOMAHAKEMUSTEN yhteydessä yrittäjille on tehty vuosittainen kysely lomituspalveluista ja lomittajillekin tehdään työtyytyväisyyskysely kehityskeskustelujen yhteydessä. Palaute kyselyissä on ollut Oravan mukaan keskimäärin hyvää sekä lomittajien että yrittäjien piirissä, joten työssä sekä viihdytään että palvelua arvostetaan.

Lomituspalvelut ovat aika ajoin myös poliittisen kritiikin kohteena, silti Oravan mukaan tahtotila niiden säilyttämiseen palautteen mukaan on edelleen vahva. Rakennekehitys vie tiloja kuitenkin yhä enemmän oman työvoiman käytön suuntaan, joten järjestelmän luonne saattaa tulevaisuudessa muuttuakin hitaasti rakennekehityksen myötä. Tarve lomituspalveluille on kuitenkin pysyvä ja suuri, sillä ne toimivat osaltaan hyvinvoinnin ja tuotannon jatkuvuuden tukena ainakin perheviljelmäpohjaisessa maataloudessa.

Tiina Kiviaho

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti