Kiitos antamastanne vastauksesta Kortesjärven lasten vanhemmille koskien Kortesjärvelle rakennettavaa koulun uudisrakennusta. Vastauksissanne on monta teknisen toimen etua ajavaa tulkinnanvaraista kohtaa, joita haluamme tuoda esille.
Ennen kaikkea koulurakennuksen neliömäärät oppilasta kohden ovat hyvin harhaanjohtavia.
Opetushallitus määrittelee suosituksissaan opetustilojen pinta-alaksi oppilasta kohden 200 oppilaan koulussa 8,6 neliömetriä. Vastauksessanne ilmoitettu neliömäärä (10,0 neliömetriä) koskee koko koulun pinta-alaa. Opetustilojen pinta-ala tulevassa koulussa on vain 5,5 neliömetriä/oppilas. Tämä alittaa selvästi opetushallituksen suositukset. Tästä voidaan nopeasti päätellä opetustilojen olevan yli yhden kolmasosan liian pienet. Koulun suunnittelun pohjana oleva tilaohjelma on ollut pahasti alimitoitettu.
Kerroitte rakennustoimikunnan edustavan parasta ammattitaitoa. Elleivät he tunne opetushallituksen tilasuosituksia, edustavatko he parasta asiantuntemusta mitä Kauhavalla on tarjota?
Vastauksessanne oli myöskin, että rakennustoimikunnassa on ollut mukana tilan loppukäyttäjän edustajia, kun todellisuudessa käyttäjän edustajia on ollut vain yksi, jolloin käyttäjän äänen kuuluminen suunnittelussa on ollut todella heikkoa.
Muutokset, joilla tiloja on saatu lisää, ovat lähinnä luokkatilojen nimitysten vaihtaminen. Koska rakennuspinta-alaa ei ole lisätty, ei todellisuudessa uutta tilaa ole, vaan olemassa olevia tiloja on piennennetty entuudestaan. Muutokset, joilla jakomahdollisuuksia on lisätty, eivät myöskään lisää opetuspinta-alaa, vaan entuudestaan muodostavat ahtaampia opetustiloja jakamalla olemassa olevia luokkia väliseinillä.
Ruokalaa esitetään alakoulun yhteiseksi kokoontumistilaksi. Yli 200 oppilaan ruokaillessa olemassa olevassa ruokalassa ruokailun kesto tulee nykyisellä nopeudella viemään aikaa yli kolme tuntia. Kun tähän lisätään ruokalan siivous, on ruokalaa mahdollista käyttää kokoontumistilana ensimmäisen (kello 9–10) ja viimeisen (kello 14–15) tunnin aikana. Esikoululaisilla ja alakoululaisilla tämä tarkoittaa sitä, että he voivat käyttää ruokalaa kokoontumistilanaan ensimäisen tunnin aikana. Liikuntatalon osalta liikuntatunnit vievät kaiken käytössä olevan resurssin, koska 0.–9.-luokilla uuden opetussuunnitelman mukaan on 31 tuntia liikuntaa.
Edellä olevat seikat johtavat siihen, että kortesjärveläiset lapset ovat eriarvoisessa asemassa muihin Kauhavan kouluihin nähden, koska tulevien uudistusten seurauksena koululla ei ole mahdollisuuksia ottaa vastaan koulun ulkopuolisia vierailijoita koulupäivän aikana.
Vain todella huonolla maulla voidaan liikuntatalolla olevaa invavessaa käyttää liikuntarajoitteisten wc-tilana. Pääsy wc-tiloihin edellyttää kulkemista liikuntasalin läpi, kolmea kynnyksen ylittämistä, neljää oven avausta ja kuntosalilaitteiden uudelleenjärjestelemistä. Kulkuväylää ei voi sanoa esteettömäksi. Kuulostaako nykyaikaiselta, modernilta koulurakennukselta?
Koulun kellarissa olevat tilat soveltuvat remontoituina vain pitkäaikaissäilytyksessä olevien kausitarvikkeiden säilytykseen. Tiloja ei voi käyttää lainkaan päivittäisessä opetuksessa tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden varastointiin. Ilman remontointia kellaria ei voi käyttää hajuhaittojen vuoksi minkään sisätiloissa käytettävän välineistön säilytykseen (viemärinhaju).
Laajennuksista huolimatta alakoulun käytävätilat ovat niin ahtaat, että kaikki vapaa seinätila on naulakkokäytössä. Tämä huomioon ottaen ei voida olettaa, että käytävistä tulisi turvalliset ja viihtyisät.
Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen katsomme, että Kortesjärven yhtenäiskoulun laajennus ei vastaa sille asetettuja odotuksia ja puutteineen asettaa kortesjärveläiset lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan yhdistyneessä Kauhavan kaupungissa.
