Nimensä hanke vaikuttaa lunastaneen enemmän kuin hyvin.
– Hanke on ollut jo tähän mennessä arvokas. Se on koonnut asiantuntijaverkostoa ja antanut todella paljon tienviittoja, sanoo JAMIn luonnonvara-alan koulutusalajohtaja Henna Latvala.
Hankkeen viimeisin työpaja järjestettiin JAMIlla äskettäin. Tähänastisista tuloksista oli kertomassa LUKEn tutkija Vilja Varho, jonka kanssa LUKEn terveiset toivat projektipäällikkö, tutkija Kati Räsänen ja tutkija Irene Vänninen. Yrittäjäpuheenvuoroissa kuultiin kokemuksia hiiliviljelyyn perehtyneeltä viljelijä Juuso Joonalta, täsmäviljelyn konkariviljelijältä Kari Alasaarelta ja vuohenmaidon jalostukseen keskittyneeltä Shahlan Namiqilta.
Päivä sai mukana olleilta tuottajilta hyvää palautetta.
Paikallinen jalostus tavoitteena
Tulevaisuudenkuvissa yksi keskiöön nouseva asia ovat ympäristökysymykset, joiden nähdään nousevan ohjaamaan ruokajärjestelmää ja maatalouspolitiikkaa. Esimerkiksi hiiliviljely voi tuoda lisäarvoa tuotteille ja tuotannolle. Tässä tulevaisuudenkuvassa kuluttajakysyntä lisää kasvisten ja uusien kasvisproteiinilähteiden tuotantoa ja luomun osuus kasvaa ja monipuolistuu. Kuluttajat arvostavat eläinten hyvinvointia, ja tuotteiden hiilijalanjälki kiinnostaa.
Yhdessä tulevaisuudenkuvassa maidon- ja lihantuotannon uskotaan kehittyvän ja lihan ja maidon arvostuksen kasvavan. Tuotannon soveltuminen Suomeen tullaan siinä oivaltamaan samalla, kun ruoan tarve maailmalla kasvaa. Järviseutulaisissa tulevaisuudenkuvissa siintävät toiveet alueellisen jalostuksen kehittämisestä.
Mahdollisina kehityskulkuina esiin nousevat myös muun muassa tilojen monimuotoistuminen sekä erikoistuminen ja yhteistyö pienten tilojen voimavarana. Kaikkiaan hahmotelmat kertovat lujasta uskosta kehitykseen, yhteistyöhön ja alueemme maatalouden mahdollisuuksiin.
”JAMIn Farmi olisi mahtavaa buustia alueelle”
Alajärveläinen Marko Viitasaari luotsaa vaimonsa Marjan kanssa luomulihan tuotantoon erikoistunutta Koskenvarren Highlander -tilaa ja tilamyymälää. Hän on seurannut Tienviitat-hankkeen työtä tyytyväisenä.
– On todella hyvä, kun hankkeessa oikein hakemalla haetaan sitä, millaiselle kehitykselle olisi täällä tilausta. Työpajat ovat olleet toimiva työskentelytapa, sillä niissä alueen tuottajien ääni on päässyt hyvin kuuluviin. Tämä on juuri oikea suunta, hän kiittää.
Näkemys luomun noususta Viitasaaren on helppo allekirjoittaa, sillä hän on nähnyt 12 vuoden aikana arvostuksen hitaan mutta selkeän kasvun.
JAMIn Farmi-suunnitelma olisi hänestä mahtavaa buustia alueelle.
– JAMIn johtoryhmä on tehnyt todella hyvää työtä. Uusien suunnitelmien myötä tuottajien ja JAMIn yhteistyö laajenisi paljon nykyisestä työvoiman ja työharjoittelijoiden saamiseen painottuvasta. Tsemppiterveiset hankkeelle. Tuottajat tarvitsevat JAMIA ja JAMI tuottajia.
Lihantuottajana häntä kiinnostavat erityisesti ajatukset pienteurastuspuolen ja jatkojalostuksen kehittämisestä yhteistyössä.
– Olisi tärkeää selvittää, olisiko alueella riittävästi tilausta pienteurastamolle ja jatkojalostustiloille. Sitä kautta saataisiin samalla paikallista työtä. Se, mikä olisi toimivin malli tehdä homma paikallisesti, on miettimisen paikka. Tuottajan oma työpanos olisi hyvä saada mukaan, hän miettii.
Paikallisen myynnin kehittäminen kiinnostaa
Juha Hauta-aho kertoi tulleensa työpajaan, koska maatalouden tila ja tulevaisuus kiinnostavat.
Tienviitoissa syntyneitä tulevaisuudenkuvia hän pitää mielenkiintoisina ja realistisina. Myös hän on jo pitkän linjan luomutuottaja. Juhan ja Heikki-veljen karjatilalla pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2003, maidolla ja naudanlihalla on ollut luomuleima vuodesta 2004.
Työpajassa esitelty hiiliviljely on luomuviljelijälle tuttua. Sen periaatteisiin kuuluu, että pellossa olisi mahdollisimman ison osan ajasta jotakin kasvamassa ja muokkausta karsitaan. Hauta-aho uskoo tällaisten toimintatapojen herättävän kiinnostusta tiloilla entistä enemmän lannoitteiden hinnan noustessa.
Farmi-uudistukseen liittyvä JAMIn satsaus maatalouskoulutuksen päivitykseen on hänestä tärkeää tulevan työvoiman ja tulevien tuottajien kannalta.
Kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen hänelle riittää uskoa tämän ajan vaikeuksista huolimatta.
– Ruokahuollon turvaaminen on tärkeää, ja kotimaassa tuotettua ruokaa tarvitaan.
Minna Saloranta
