JÄRVI-POHJANMAAN perusturva järjesti aamulla koronarokotusaiheisen tiedotus- ja kyselytilaisuuden. Vt peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila, apulaisylilääkäri Leena Uusitalo ja koronarokotuksia koordinoiva Birgitta Luoma-aho vastasivat kuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin.
Järvi-Pohjanmaan alueella on rokotettu tähän mennessä noin 4 000 ihmistä, mikä on valtakunnallisella tasolla hyvä määrä. Ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvien rokottaminen saatiin päätökseen tällä viikolla. Kakkosriskiryhmäläisten rokotukset aloitetaan ensi viikolla.
Noiden kahden riskiryhmän ulkopuolelta kaikki tänä vuonna 70 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat ovat oikeutettuja varaamaan ajan. Vielä ei ole tiedossa alle 70-vuotiaiden perusterveiden rokotuksien aloitusaikaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun ensimmäisen ja toisen riskiryhmän ihmiset on rokotettu, sen jälkeen lähdetään rokottamaan riskiryhmiin kuulumattomia henkilöitä, todennäköisesti 69-vuotiaista alaspäin.
Työikäisten perusterveiden rokotusten alkaminen riippuu hyvin pitkälti Suomeen toimitettavista rokotemääristä. Ne voi olla mahdollista saada alkuun toukokuun alussa.
MONI kysyi, koska he olisivat oikeutettuja rokotteeseen.
Saako riskiryhmäläisen kanssa samassa taloudessa asuva myös samaan aikaan rokotteen?
–Rokotusohjelmamme etenee ihan THL:n mukaisesti. Samassa taloudessa ykkösriskiryhmäläisen kanssa asuva henkilö ei välttämättä saa rokotetta yhtä aikaa riskiryhmäläisen kanssa, ellei hän itsekin kuulu ohjelman mukaiseen rokotusjärjestykseen, Luoma-aho sanoi.
Milloin esimerkiksi 57-vuotias, perusterve omaishoitaja saa rokotteen?
–Jos hoidettava on yli 70-vuotias, samassa taloudessa asuva omaishoitaja saa rokotuksen. Jos alle, niin edetään normaalissa järjestyksessä, eli silloin ei saa, Uusitalo vastasi.
–Esimerkiksi omaishoitajana toimiminen on tärkeä tehtävä, ja jos siitä joutuu pois pelistä, se on hyvin hankala tilanne. Mutta meidän täytyy noudattaa THL:n tekemää koronarokotusjärjestystä, emmekä pysty siitä poikkeamaan, Anttila sanoi.
AJANVARAUSTA suositellaan tehtäväksi ensisijaisesti hyvis.fi-osoitteen kautta. Toinen vaihtoehto on soittaa koronarokotuksille tarkoitettuun ajanvarausnumeroon 06 2412 7800.
–Ajanvarausnumerossa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Jos asiakas soittaa, eikä puheluun juuri silloin ehditä vastaamaan, niin hänen numeronsa jää soittojärjestelmän muistiin, ja hänelle soitetaan takaisin. Jos nyt ei aivan kolmen tai neljän päivän kuluessa, niin lupaus on ollut soittaa takaisin viikon kuluessa, Luoma-aho sanoi.
Joissain tapauksissa takaisinsoittojärjestelmässä voi olla teknisiä ongelmia, jolloin kukaan ei ole huomannut puhelua, ja sen takia takaisinsoittoakaan ei ole kuulunut.
–Jos viikon jälkeen ei ole kuulunut mitään, voi soittaa uudelleen ajanvarausnumeroon, Anttila sanoi.
Jos terveysasemalta ei senkään jälkeen soiteta takaisin, on myös mahdollista soittaa kiirevastaanoton numeroon eli yleiseen puhelinnumeroon, josta varataan kaikki ajat. Se on 06 2412 7700.
–Sinne voi sanoa, että olet koettanut useampaan kertaan ottaa rokotusajanvarausnumeroon yhteyttä, mutta sieltä ei ole soitettu takaisin. Siinä vaiheessa tietonne otetaan kyllä ylös, Anttila sanoi.
Jos henkilö on jo aiemmin valinnut muun kuin oman asuinpaikkakuntansa terveyskeskuksen, siinä tapauksessa rokotus otetaan siinä terveyskeskuksessa, jonka hän on valinnut omaksi terveyskeskuksekseen.
KÄYTETTÄVÄ rokotevalmiste määräytyy iän mukaan. Yli 65-vuotiaille annetaan Comirnaty- tai AstraZeneca-rokotetta. Alle 65-vuotiaille on tällä hetkellä käytössä Comirnaty-rokote. Jonkin verran on ollut käytössä myös Moderna-rokotetta, mutta sitä on toimitettu pienissä määrissä, ja tällä hetkellä sitä ei ole ollenkaan varastossa.
Voiko riskiryhmään kuuluva henkilö valita, minkä rokotteen ottaa?
–Ei, Anttila totesi.
Joissain tapauksissa on kyllä mahdollista tiedustella etukäteen, mitä rokotevalmistetta käytetään, jos asia kiinnostaa. Mutta jos käytettävää valmistetta ei halua ottaa, ei yleensä ole muita vaihtoehtoja, ja aika annetaan seuraavalle jonossa odottavalle. Shoppailu ei siis onnistu.
–Toimipisteissä, joissa rokote annetaan, ei ole useampia rokotteita pöydällä, että ”Mitä laitetaan?”, Anttila sanoi.
ASTRAZENECA-ROKOTE on puhututtanut viimeisten viikkojen aikana.
Sitä annetaan yli 65-vuotiaille, mutta varovaisuusperiaatteen vuoksi THL on keskeyttänyt toistaiseksi sen antamisen alle 65-vuotialle.
Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Saksassa on ilmoitettu tällä ikäryhmällä rokotuksen jälkeen jonkin verran tavallista enemmän hyvin harvinaisia aivolaskimotukoksia ja niin kutsuttuja yleistyneitä suonensisäisiä hyytymisiä. Niiden mahdollista syy-yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen selvitetään parhaillaan, ja sillä välin alle 65-vuotiaiden rokotukset toteutetaan muilla rokotteilla.
Moni kysyi Anttilalta, Uusitalolta ja Luoma-aholta, onko AstraZeneca-rokote turvallinen, jos esimerkiksi trombosyyttiarvot ovat olleet koholla, tai on sydämen rytmihäiriöitä ja suonikohjuja, tai on sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvon alainen vuoto, keuhkoveritulppa ja syvälaskimotukos, tai käytössä on verenohennuslääkkeitä, tai lähisuvussa on sydän- ja verisuonisairauksia.
Uusitalo totesi, että kaikki rokotteet ovat yhtä turvallisia, ja AstraZeneca-rokotteenkin voi ottaa aivan normaalisti. Alle 65-vuotiaille sitä ei tällä hetkellä anneta, mutta on vain kaksi tilannetta, jossa sitä ei anneta yli 65-vuotiaille. Molemmat ovat erittäin harvinaisia.
–Sitä ei anneta heille, joilla on ollut aivolaskimotukos eli niin sanottu sinustromboosi. Se on erittäin harvinainen aivoinfarktin syy, ja sellainen ihminen, jolla se on ollut, aivan varmasti tietää, että hänellä on ollut se, hän sanoi. –Toinen, jolle sitä ei anneta, on henkilö, jonka ihon alle on pistetty veritulpan estolääke leikkauksen, murtuman tai jonkin sairauden yhteydessä, ja siihen liittyen verihiutaleet aivan selvästi laskevat. Nämä ovat erittäin harvinaisia, ja kaikille muille yli 65-vuotiaille se sopii riippumatta siitä, mitä sairauksia heillä on.
–Nuo kaksi tilaa ovat niin harvinaisia, että he, joilla tällaiset tilat on joskus todettu, kyllä sen tietävät, Anttila lisäsi. –Silloinkin jonkin toisen rokotteen valitseminen on täysin varman päälle ottamista, koska yli 65-vuotiailla ei muutenkaan ole todettu näitä haittavaikutuksia.
AstraZeneca-rokotetta on annettu maailmanlaajuisesti yli 28,5 miljoonaa annosta. Rokotteesta mahdollisesti seuranneita tukos- ja hyytymistapauksia on ilmoitettu yhteensä 66. Suomessa tutkitaan kolmea tapausta, ja niissäkin kyseessä on vasta epäily.
–Mahdollisuus saada semmoinen on siis aika pieni, Uusitalo huomautti. –Jos saa koronavirustartunnan, riski vakavalle taudille on huomattavasti suurempi kuin mahdollisuus saada tämmöinen haittavaikutus AstraZenecan rokotteesta.
–Koronavirustartunta itsessään lisää tukostaipumusta. Eli jos pelkää, että tulee veritulppia ja verisuonitukoksia, koronatartunta nostaa sitä riskiä, Anttila lisäsi. –Suomessa raportoiduissa koronakuolemista osassa kuolinsyy oli esimerkiksi veritulpan aiheuttama aivoinfarkti.
JOS koronavirusrokotteen jälkeen ei ilmene mitään oireita, tarkoittaako se, että vasta-aineita ei muodostu? Miksi toisille tulee flunssan oireita ja joillekin ei mitään?
–Kyllä kaikille tulee vasta-aineita. On tilanteita, jossa niitä tulee vähemmän ja vasta-ainevaste alkaa hitaammin, mutta kyllä kaikki saavat vasta-aineita. Kuten kaikissa muissakin rokotteissa, oireet ovat hyvin yksilöllisiä, Uusitalo sanoi.
–Kaikki Euroopassa käytössä olevat rokotevalmisteet on todettu tehokkaiksi. Ne ovat toimivia ja suojaavat varsinkin vakavalta koronavirustaudilta jopa yli 90-prosenttisesti, lähes sataprosenttisesti. Se on sen merkki, että vasta-aineita muodostuu, vaikka läheskään kaikki eivät saa mitään flunssan oireita tai muitakaan sivuoireita, mitä rokotteissa saattaa olla, Anttila lisäsi.
MILLOIN tulisi epäillä rokotuksen jälkeistä haittavaikutusta ja minkälaiset oireet ovat syy hakeutua hoitoon?
–Voimakas pää- tai mahakipu, joka ei oikein liity mihinkään muuhun, sekä lisääntynyt hengenahdistus tai laajat mustelmat iholla ovat sellaisia, milloin voi hakeutua lääkärin tai hoitajan vastaanotolle tarkistuttamaan tilanteen — ehkä pikkuisen herkemmin kuin muuten tulisi lähdettyä samassa tilanteessa, Anttila sanoi.
–Merkittävä osa sivuvaikutuksista tulee 14 päivän kuluessa. Aika vähän on sellaisia, jotka menevät yli kuuden viikon, Uusitalo sanoi. –Aina voi ottaa yhteyttä, jos epäilee oiretta.
Rokotteet otettiin käyttöön heti, kun ne oli todettu turvallisiksi. Rokotteita koskevat tutkimukset etenevät koko ajan sitä mukaa, kun niitä käytetään.
–Harvinaiset sivuvaikutukset voivat tulla ilmi vasta matkan varrella. Sen takia ohjeet voivat aina muuttua, Uusitalo sanoi.
ERÄÄN kysyjän iäkkäät vanhemmat ovat sanoneet ehdottoman ein koronarokotuksille. Hän kysyi, minkä ohjeen Anttila, Uusitalo ja Luoma-aho antaisivat rokotteesta kieltäytyville.
–Rokotus on ainoa keino estää vakava koronatauti. Vakavia sivuvaikutuksia on loppujen lopuksi hyvin vähän. Kun verrataan, millainen vakava koronatauti on verrattuna sivuvaikutuksiin, rokotteesta on huomattava hyöty, Uusitalo sanoi.
Rokottamaton joutuu jatkossakin välttelemään muita ihmisiä.
–Vielä ei tiedetä, kuinka usein rokote estää kokonaan sen tartunnan, joten sitten joutuu edelleen välttelemään rokotuksen saaneitakin. Tällä hetkellä alle 16-vuotiaita ei myöskään vielä rokoteta, koska tutkimukset ovat yhä menossa, joten tartunta on mahdollista saada heiltä koko ajan, Uusitalo sanoi.
On arvioitu, että noin 70 prosenttia väestöstä pitää rokottaa, jotta koronaepidemia saadaan sammutettua. Jos tässä vaiheessa ei vielä päästä rokottamaan alle 16-vuotiaita, se tarkoittaa, että aikuisväestö täytyy saada rokotettua hyvin kattavasti.
–Nämä ovat aikuisväestön yhteiset talkoot, ja jos me emme ota tarpeeksi rokotteita, voi olla että koronaepidemia jää pyörimään tänne, vaikka se hieman hiipuisikin, Anttila sanoi.
Jos 65–74-vuotias saa koronatartunnan, hänellä on kouluikäiseen verrattuna 40-kertainen riski sairaalahoidolle ja 1 300-kertainen riski kuolemalle. Kun mennään 75–85-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin, riskit sairaalahoidolle ja kuolemalle nousevat vielä noistakin lukemista.
–Eli varsinkin iäkkäiden kannalta olisi erittäin tärkeää, että kaikki kävisivät ne rokotteet hakemassa, Anttila totesi.
ROKOTETOIMITUKSET ovat olleet epävarmoja.
–Rokoteaikoja avataan aina viikon tai kahden päähän, mutta vielä edellisviikolla Seinäjoelta saattaa tulla tieto, että rokoteampulleja saadaankin vähemmän, ja joudutaankin yhtäkkiä perumaan tai siirtämään aikoja, kun rokotteita ei olekaan antaa yhtä paljon kuin suunniteltiin, Anttila sanoi.
Alun perin sairaanhoitopiiri ohjeisti, että rokottaminen keskitettäisiin jokaisella alueella yhteen terveysasemaan. Järvi-Pohjanmaalla rokotteita päätettiin kuitenkin antaa Alajärven, Lappajärven, Vimpelin ja osittain Lehtimäenkin vastaanotoilla lähipalveluiden turvaamiseksi.
Se kuitenkin aiheuttaa haasteita. Rokotteet säilyvät vain vähän aikaa, ja ne täytyy käyttää ennen sitä, Luoma-aho sanoi. Lisäksi kun yhdestä ampullista tulee tietty määrä annoksia, ne täytyy käyttää tehokkaasti.
–Se voi vähän rajoittaa pienempien terveysasemien rokotusjakelua. Mutta varsinkin ikäihmisille pyritään tarjoamaan rokote läheltä, Luoma-aho sanoi.
–Meillä pääasiassa käytössä olevia rokotevalmisteita, eli AstraZenecaa ja Comirnatyä, ei voi kuljettaa kovin hyvin. Silloin kun meillä oli käytössä tätä kolmatta Suomessa ollutta rokotevalmistetta, Modernaa, kotihoito kävi antamassa sitä asiakkaan kotona sellaisissa tapauksissa, joissa asiakkaan liikkuminen oli hankalaa, Anttila lisäsi.
