Kyläpolitikointi ja riitely on varma keino heikentää imagoa ja vetovoimaa.
–Enemmän kannattaisi puhua alueellisista vahvuuksista.
Vetovoima lähtee Lintilän mukaan hyvin arkisista asioista: asumisen helppoudesta ja hyvistä lähipalveluista.
–Kolmannella sektorilla on yllättävän iso rooli pitovoimassa. Varsinkin lasten harrastukset voivat olla määrittävä tekijä, ja ne palvelut. Elämän helppous ja sosiaalinen turvallisuus ovat myös asioita, joita pitäisi osata arvostaa.
–Vaikka kunta on pieni, se ei tarkoita, ettei se voisi olla näkyvä. merkittävää on, miten näytään, totesi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kati Pasto.
–Se, miltä kunta näyttää ulospäin, on vetovoimatekijä. Elinvoimaa ei tee kunta, vaan voidaan ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Kun he tuntevat olevansa tärkeitä, he myös tuovat omaa panostaan, ja mitä pienemmällä paikkakunnalla ollaan, sitä enemmän yksilö korostuu.
–Se, mitä ihmiset puhuvat keskenään ja mitä he puhuvat toisille, vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin. Pahat asiat ruokkivat pahoja asioita, mutta hyväkin ympyrä voi kasvaa tuoden hyvää, muistutti Vimpelin Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Korkiatupa.
–Pitäisi muistaa kertoa hyvät asiat myös omille kuntalaisille.
–Ihmisissä on täällä valtava määrä energiaa ja sisukkuus ja yrittäjyys saadaan valjastettua ja viedään tuonne muun maan nähtäville, siinä on helsinkiläisillä ihmettelemistä, vakuutti kunnanjohtaja Sami Gustafsson.
ELINVOIMAA kuntiin -hankkeen työpajoja vetänyt Petra Pulkkinen toivoi Järviseudun kehittävän yhteisen seutustrategian. Toimenpiteiksi hän toivoi muun muassa korkeakouluyhteistyön laajentamista, täsmäkoulutusta kielitaidon kehittämiseen ja mentoritoimintaa yritysosaamisen tueksi.
Hän peräänkuulutti myös yhteistä viestiä seudun markkinointiin.
Puhuessaan tulevaisuuden työstä hän totesi, etteivät robotit korvaa ihmistä, mutta työ ja ammatit muuttuvat. Hän kannusti tekemään toisin ja näkemään mahdollisuuksia, nostamaan osaamista esiin.
LAPPAJÄRVEN Yrittäjiä edustaneet Inka Herrala ja Aila Tuominen pitivät tilaisuutta antoisana ja Järviseudun yhteishenkeä kohottavana.
–Seutustrategia ja ne pienet teot, Herrala nimesi tilaisuuden päällimmäisen annin.
–Pienyrittäjänäkin voin vaikuttaa seudun elinvoimaisuuteen.
Suuret asiat tehdään pienin askelin
Olen huomannut, että mitä tahansa muutosprojektia lähdetään tekemään, strategiaa jalkauttamaan, elinvoimaa lisäämään, poikkeuksetta ne suunnitellaan ulkopiiristä lähtien kohti sisäpiiriä, ja sisäpiirillä tarkoitetaan niitä nykyisiä asiakkaita ja verkostoja, jotka tietävät, mistä on kysymys, aloitti luennoitsija Mikko Kalliola puheenvuoronsa aiheella Imagolla elinvoimaa.
–Hyvin harvaa kiinnostaa se, miten saadaan asianosaiset sitoutumaan ja ymmärtämään ja ennen kaikkea edelleen kommunikoimaan ydinviestit.
Strategia ei toteudu, jos tehdään suuria unelmia, suuria visioita ja halutaan päästä suoraan huipulle, jolloin pienet jutut tuntuvat mitättömiltä ja merkityksettömiltä.
–Ihmisillä on huono käsitys syy-seuraus -suhteesta, hän analysoi.
Meillä on taipumus tehdä asioita, joista saa välittömän hyvän palautteen ja jättää tekemättä järkeviäkin asioita, jos ne sillä hetkellä eivät tunnu hyvältä. Yli 30 sekunnin viive, saatikka strategian jalkauttaminen, on ihmiselle liikaa.
–Mitä jos tekisi vain yhden pienen asian, minimisuorituksen asian eteen, vaikkapa päivittäinen postaus Instagramiin, jossa tarinallistatte seutukuntaa? Jokainen omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaan, ettekä missään tapauksessa koe, että se teidän pieni suoritus olisi merkityksetön. Muutos on aina enemmän hidasta kuin nopeaa.
