Pääsiäisen pyhät menivät, kuten tapoihini kuuluu, flunssan kanssa taistellen ja sisätiloissa luimistellen. Kun silmäni alkoivat hiljalleen kestää valoa, päätin syventyä kirjallisuuteen ja löysinkin kirjakaapistani jo vuosia sitten ostamani pyhimyksistä kertovan kirjan. Tässä mielenkiintoisessa opuksessa kerrotaan pyhien miesten ja naisten tarinoita jokaiselle vuoden päivälle, joten sieltä on kätevä lukaista vaikkapa oman syntymäpäiväänsä liittyvän suojeluspyhimyksen tarinan. En nyt kerro kumminkaan Pyhä Bernhard Clairvauxlaisesta, joka paavien ja kuninkaiden neuvonantajana on varmasti ihan varteenotettava hahmo, vaan valikoin tähän muutaman hieman erikoisemman tarinan. Entisenä-ja ikuisena-partiolaisena olen jo aiemmin törmännyt Pyhän Yrjänän tarinaan, sillä sitä kerrottiin usein iltanuotiolla ja tuskinpa kukaan sudenpentu on päässyt välttymään Yrjänä aiheisilta pantomiimileikeiltä. Pyhän Yrjänän syntymäaikaa ei kirjani kerro, mutta kuolinvuodeksi ilmoitetaan vuosi 300, jolloin tämä urhea roomalaissotilas koki kidutuksen ja päänmenetyksen myötä marttyyrikuoleman. Pyhimykseksi Yrjänä kanonisoitiin paavi Gelasius I:n toimesta vuonna 494. Keisarinna Katariina II Suuri perusti vuonna 1769 Pyhän Yrjön ritarikunnan, jonka myöntämän neljännen luokan kunniaristin on aikoinaan saanut muun muassa C.G.E. Mannerheim. Jos Pyhä Yrjänä prinsessa Cleolindoineen ja lohikäärmeineen on monelle tuttu, sitä tuskin monikaan tietää, että internetillä ja televisiollakin on omat suojeluspyhimyksensä. Sevillan arkkipiispana toiminut Pyhä Isidorus (eli vuosina noin 560–636) esitteli kokonaiskäsityksen maailmasta Etymologia-kirjassaan ja koska hän siinä niin taitavasti osasi yhdistellä eri tiedonlähteitä, pidetään häntä internetin suojeluspyhimyksenä. Tämän pohjalta voisinkin nyt ehdottaa, että seuraavalla kerralla, kun netti pätkii, älä turhaan soittele palveluntarjoajan tekniseen tukeen vaan sytytä rauhassa kynttilä Pyhälle Isidorukselle. Samoin voisin heittää hiljaisen rukouksen Pyhän Claran suuntaan, että voi kun joskus minullekin tulisi televisiosta jotain katsottavaa. ”Alastomat rekkakuskit jäällä” ja Saturday Night Live -kuudes uusintakierros eivät vaan jaksa säväyttää. Claraa pidetään television suojelupyhimyksenä, sillä hänen kerrotaan voineen osallistua fransiskaanisen naisyhteisönsä messuun ihmeellisesti sairasvuoteeltaan käsin. Lopuksi voisin mainita tähän vielä itselleni (koska viime aikoina olen hakannut päätäni toistuvasti seinään teknisten ongelmien parissa) kaikkein rakkaimman ja läheisimmältä vaikuttavan Pyhä Juudas Taddeuksen, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla. Tämän Jeesuksen opetuslapsiin kuuluneen, mutta ei hänet kavaltaneen, opetuslapsen etunimellä on nimittäin niin paha kaiku, että häneen turvaudutaan vasta, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Siksi Juudas Taddeusta pidetään toivottomien tapausten suojeluspyhimyksenä.
