Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Äitienpäivä on lähtöisin Yhdysvalloista. Siellä äitienpäivästä tuli virallinen juhlapäivä vuonna 1914, ja sen jälkeen tapa levisi ympäri maailmaa. Suomessa äitien omaa päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1918. Vuodesta 1927 päivä on ollut toukokuun toinen sunnuntai. Virallinen liputuspäivä äitienpäivästä tuli vuonna 1947. Edelleen voimissaan oleva tapa antaa äideille ruusuja tai vaikkapa valkovuokkoja juhlapäivän kunniaksi sai alkunsa 1930-luvulla. Jatkosodan aikana vuoden 1942 äitienpäivänä Suomen sotavoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin. Tänä vuonna 29 ansioitunutta äitiä saa Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Mitalit kiinnitetään äitien rintapieleen arvokkaassa juhlassa Säätytalolla Helsingissä. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittavat juhlaa läsnäolollaan. Äitienpäivää juhlistetaan kodeissa usein kakkukahvein ja pikkulahjoin. Päivän kunniaksi saatetaan mennä ulos syömään tai vierailla isoäidin luona. Kaukana asuvia äitejä ja isoäitejä muistetaan vähintäänkin puhelulla. ”Ruusu on punainen, orvokki sininen, mut äiti kukista kaunein on”, runoilee 3.-luokkalainen Adelia Olli äitienpäivän kunniaksi koostamallamme sivulla tässä lehdessä. Omista tunnoistaan kertoo myös suurperheen äiti Suvi-Tuulikki Sivula, jonka mukaan vastoinkäymisetkin voivat osoittautua siunaukseksi. Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille ja isoäideille!
