Nykyisen hallituksen hallitusohjelman nimi on Ratkaisujen Suomi. Kohdan 8 nimi on Digitalisaatio. ”Julkiset palvelut tullaan digitalisoimaan”, sanotaan kiertelemättä. Ohjelmassa mainitaan, että ”digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema”. Tässä kohdassa luvataan myös auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita.
Työelämässä on meneillään suuri rakennemuutos. Yksi suuren murroksen ja muutoksen läpikäynyt ala on minulle tuttu kirjapaino- ja lehtiala. Siellä otettiin tietokoneet käyttöön jo, kun kunnanvirastoissa vielä pitkään naputeltiin asiakirjat kirjoituskoneella. Kun olin Oulussa Kalevassa töissä, sinne tuli ensimmäinen tietokone. Se oli seinän kokoinen ja sille oli rakennettu oma lasiseinäinen huone, jonne saivat mennä vain tietokoneen käyttäjiksi palkatut insinöörit. Konetta suojattiin pölyltä ja lämmönvaihteluilta. Tietotekniikan tulo onkin lakkauttanut valtaosan kirjapainojen työtehtävistä.
Digitalisaatio vähentää työpaikkoja. Siksi tuntuu oudolta, että hallituksen tavoitteena on työllistää ihmisiä kepein ja porkkanoin, vaikka työtä ei ole kaikille. Tulevaisuudessa työpaikkoja on palvelualoilla ja robotinkouluttajilla.
Digitalisaatiosta on paljon hyötyjä. Moniin palveluihin voi varata itselle sopivan, vapaana olevan ajan netistä palveluntuottajan kalenterista. Äskettäin tein bussimatkan, johon netistä ostettu bussilippu maksoi kympin, mutta bussissa käteisellä maksettuna hinta olisi ollut 40 euroa. Tietysti asiakkaita näin opetetaan palvelujen käyttöön, mutta säästyy siinä kuluja ja vaivaakin molemmilta osapuolilta.
Omakanta on hyvä palvelu kansalaisille. Siellä voi tarkastella reseptejään ja uusia reseptin liikkumatta kotoa mihinkään. Kun merkkaa sinne puhelinnumeron, puhelimeen kilahtaa pian viesti, missä kerrotaan reseptin uusimisesta. Lääkkeet voi sitten noutaa mistä apteekista tahansa. Omakannasta voi myös lukea omat potilaskertomukset ja nähdä laboratoriokoetulokset, kunhan ne on ehditty sinne syöttää.
Minusta on alkanut tuntua, että meidän pitkän päivätyön tehneiden on helppo uskoa työelämän muutokseen ja työpaikkojen katoamiseen. Pitkän työsaran varrella jatkuvan muutoksen on jo elänyt ja tietää varmasti, että vain muutos on pysyvää.
Eräs elämäntyönsä pankissa tehnyt tuttavani muisteli uraansa. Hän oli nähnyt ajan, jolloin otot ja panot kirjattiin käsin pankkikirjaan, virkailijoita oli tiskin takana pitkä rivi ja jokaisen virkailijan edessä jono asiakkaita. Nyt asiakkaat tuskin käyvät pankissa. Lainatkin voi kilpailuttaa netin kautta. Mitäpä, jos pankkisalit häipyvät katukuvista kokonaan! Myös opetuspuolelta lähtee työpaikkoja ja toimipisteitä, koska tekniikan välityksellä samaa luentoa ja opetusta voi seurata vaikka koko Suomessa. Lähes ala kuin ala on muutokselle altis.
Robottien uskotaan vähentävän työvoiman tarvetta terveydenhoitoalallakin. Eihän automaatio ihmistä korvaa, mutta tähän suuntaan ollaan menossa. Digitalisaatiota ja kehitystä on turha vastustaa. Helpommalla pääsee, kun ottaa tietotekniikan tarjoamat monet mahdollisuudet vastaan avoimin mielin.
