Eero Ojajärvi on kirjoittanut näytelmän, jossa käsitellään 1600-luvun puoltaväliä Alajärven Nelimarkassa. Ennen näytelmän syntyä on tapahtunut seuraavaa: elettiin niin sanottua nautinta-aikaa Ruotsin kuninkaan alaisuudessa, mikä tarkoitti sitä, että maaomaisuus oli kruunun, ja kartanotontin koskemattomuudella oli kuninkaan suojelu. Kartanotontin ympäristössä oli suvereenisessa nautinnassa kalastuksen mahdollistavat kalavedet ja riistan metsästykseen tarvittavaa metsää. Yleensä tapahtuma meni siten, että kuninkaan edustaja ja nautinnan haluaja tapasivat ja sopivat, millaisen alueen hakija halusi ja paljonko hän on valmis maksamaan veroa kruunulle. Rohkea mies sai ison nautinnan ja vaatimattomampi mies sai pienen alueen nautintaansa. Nelimarkan nautinnan rajat olivat vanhaa perua kantatalosta Sissalasta, josta oli lohkaistu vuonna 1558 Sikkilä ja Sikkilästä Nelimarkka vuonna 1608. Etelässä Nelimarkan nautinta rajautui Kurejokeen ja idässä Viinamäen alla olevaan puroon rajanaapurina Skrabb, siitä Kaartusjärvi sisällään kohti Isoa niemeä rajautuen Vimpelin suunnasta tuleviin nautintoihin. Tämä tarkoittaa, että Pirkkalanlahti oli täysin Nelimarkan nautinnan sisällä. Herrasväki rupesi tykkäämään kymmenysten maksuna isosta lahnasta. Tuo lahna suolattuna oli arvokkaampi kuin oravan nahka. Keväisin tämä isokokoinen lahna nousi Lappajärvestä kutemaan Pirkkalanlahteen sankoin joukoin. Vanha kansa kertoo: ”Sitä oli kuin pärekattona matalan lahden pohjassa”. Tästä seurasi tietysti kateutta, kun suvereeni oikeus lahnoihin oli Nelimarkan talolla. Kurejoen eteläpuoleisella Pynttärin tilalla hallinnoiva Pietari Siimoninpoika kävi toistuvasti salaa kalastamassa Pirkkalanlahdella ja oli toistuvasti Nelimarkan isännän Matti Matinpojan haastamana käräjillä. Aina sama syyte ja aina sama tuomio, kunnes käräjät päätti, että Pietari Siimoninpoika saa kalastaa ”tuomilahnan” kudun päätyttyä kolme viikkoa Pirkkalanlahdella. Pietari Siimoninpoika tekee silloin Matti Matinpojalle ehdotuksen: ”Myy minulle pala nautinnastasi, että saan laillisen oikeuden Pirkkalanlahdella ja Kaartusjärvellä kalastukseen”. Todellisuudessakin syntyi kauppa, jossa Matti Matinpoika myy nautinnastaan Kurejokisuusta Kaupinniemen eteläiseen poukamaan ja alajuoksulle aina Granforsin koskeen saakka alueen, joka rekisteröidään Lill-Pynttäriksi. Samainen alue on Alajärven kaupungin nykyinen keskusta eli Paavola. Kauppahinta maksettiin tervalla, jota oli yksi lesti eli noin 12 tynnyriä. Tämä kauppa tekee Nelimarkasta varakkaan talon. Näytelmä myötäilee näitä tapahtumia. Keväällä ja kesällä 2017 on koettavissa ja nautittavissa näytelmän anti.
