Koulut

LOMANI päättyi sunnuntaina. Koska olen osa-aikainen työntekijä, syyskauden ensimmäisen työpäiväni tein kuitenkin vasta tiistaina. Kuten monilla muillakin, lomanjälkeinen elämä on käynnistynyt sähköpostiviestittelyllä ja puheluilla.

Tiistaina alkoi myös koulunkäynti Lappajärvellä. Kunnan keskustan alueella pienimmät koululaiset matkasivat Helkanmäelle. Sinne valmistui Kirkonkylän kansakoulu syksyllä 1938, eli 80 vuotta sitten, ja opetus siirtyi Tyyneläntien varrelle seuraavan vuoden puolella. Taloa on sanottu rakentamiskustannusten vuoksi Miljoonakouluksi ja materiaalin takia Kivikouluksi.

KIVIKOULU jäi tarpeettomaksi, joten toukokuussa 2007 kunnanvaltuusto päätti myydä sen 30 000 eurolla Lappajärven Rauhanyhdistykselle. Nyt kunta on vuokrannut sieltä väistötiloja, koska sisäilmaongelmat tyhjensivät sekä Kotiahonkujan koulurakennuksen että Hyytisentien koulukeskuksen vanhan puolen. Lisäksi luokkahuoneita vuokrataan alueen kuntien omistamalta Järviseudun koulutuskuntayhtymältä.

Tuntuu jotenkin hauskalta, että Kivikoululla käy jälleen pieniä koululaisia. Vain muutama vuosi sitten minäkin aloitin siellä ekaluokkalaisena. Nyttemmin jo edesmennyt Aili Päällysaho opetti meitä kolmen lukuvuoden ajan.

TÄNÄ vuonna käytännössä varmistui, että kunta joutuu rakennuttamaan perusopetusta varten uudet tilat keskustaan eli Nissiin. Eivätkä Rantakankaan koulu Itäkylässä ja Länsirannan koulu Karvalassa nekään missään huippukunnossa ole.

Aikanaan valtuusto linjaa, kuinka suuri koulurakennus nousee. Siihen taas vaikuttaa linjaus, montako alakoulua tulevaisuudessa tarvitaan. Koululaisten määrä on vähentynyt sen verran, että taloudellisesti tehokkaaseen perusopetukseen riittäisi todennäköisesti yksi uusi, nykyaikainen koulurakennus.

Mutta kuten jo ulkopolitiikasta tiedämme, maantieteelle emme mahda mitään. Me lappajärveläiset asumme nauhamaisesti lähellä järveä. Perusopetuksen keskittäminen pohjoisrannalle Nissiin pidentäisi selvästi koulumatkoja itä- ja länsirannoilta. Näyttää siltä, että sote-kiinteistöjen myymisen tuomasta liikkumavarasta kunnan taloudessa suuri osa käytetään koulurakentamiseen. Huonompiakin kohteita löytyy.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 15.8.2018.

Jaa juttu: