Yhteiseloa

VIIME viikolla Eparin pääkirjoituksessa ihmeteltiin, miksei Lappajärven Nykälänniemellä ole pistetty kuntoon hotellialueen ympäristöä. Kunnasta ja Hotelli Kivitipusta pääkirjoituksen laatija oli saanut tietää, että remontteja tulee jo tänä kesänä, mutta jatkoi: "Moni asia tuntui kuitenkin olevan edelleen silti sillä tolalla, ettei kumpikaan osapuoli tiennyt, kenen vastuulla ne loppujen lopuksi olivat. Tiivis yhteistyö olisi enemmän kuin tärkeää. Paikat pitäisi saada kuntoon välittömästi."

Seinäjoella ilmestyvän ilmaisjakelulehden kannanotosta ei pidä kovin paljon huolestua. Tuskin se monen lomasuunnitelmiin vaikuttaa. Nykälänniemellä on treenattu yksityisen yrityksen ja kunnan yhteiseloa kolmekymmentä vuotta. Lomayhtymän pyörittämä Pohjanmaan terveyskylpylä Kivitippu aloitti syksyllä 1989. Samassa kiinteistössä liiketoimintaa nykyisin harjoittavan Kivitippu Spa Oy:n ja Lappajärven kunnan yhteistyö on tiivistä.

KUNTA lähti 20 prosentin osuudella hankkimaan Kivitippu-kiinteistöä. Sen jälkeen kunnan omistusosuus on jonkin verran pienentynyt viidesosasta ja yhtiön omistusrakenne hieman keskittynyt. Vuoden 2017 alkupäivinä toteutuneessa kaupassa hinta oli 550 000 euroa.

Lappajärven kunnanjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen kunnan edustajana. Hotellin alakerrassa kunta kehittää meteoriittikeskusta. Lisäksi kunta omistaa viereisen Aquarius-rantakiinteistön, jonka se osti kaksi vuotta aikaisemmin 500 000 eurolla talousvaikeuksista kärsineeltä Lomayhtymältä.

UUDET omistajat sijoittivat Kivitippu Spa -yhtiöön 800 000 euroa, josta kunnan osuus oli 160 000 euroa. En ole huomannut, että kunnan luottamuselimissä olisi julkisesti käsitelty sijoituksen kohtaloa. Yleisöjulkisten kaupparekisteritietojen mukaan tappioksi muodostui noin 450 000 euroa vuonna 2017. Se ei ole yllätys, koska ensimmäiset viisi kuukautta menivät remontoimisessa ja toiminnan käynnistämisessä, minkä jälkeen yhtiö ehti pitää hotellin ovia auki seitsemän kuukautta.

Vasta tämä kesä ja ensi talvi näyttävät todellisen tilanteen. Kateuteen ei ole syytä, pikemminkin kunnioitukseen paikallisia riskisijoittajia kohtaan.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 27.6.2018.

Jaa juttu: