• Ruskomäntypistiäisen toukkia, kuva:Jussi Pasanen.

Metsätuholaisia Järviseudulla

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on havaittu ruskomäntypistiäisen toukkia, hirvituhoja ja versosurmaa.

Metsäammattilaiset ja metsänomistajat ovat ottaneet kevään ja alkukesän 2018 aikana yhteyttä Suomen metsäkeskukseen ja ilmoittaneet erilaisista metsiä vaivaavista tuhoista. Ruskomäntypistiäisen toukkia on havaittu Etelä-Pohjanmaalla Suupohjassa ja Järviseudulla sekä Keski-Pohjanmaalla

Eri puolilla Etelä- ja Keski-Pohjanmaata on parin-kolmen viime viikon aikana tavattu ruskomäntypistiäisen toukkia. Havaintoja on tehty Suupohjan alueella Isojoella, Kauhajoella ja Jalasjärvellä, Järviseudun alueella Evijärvellä, Vimpelissä ja Kortesjärvellä sekä Keski-Pohjanmaan alueella Kaustisilla, Ullavalla, Kälviällä ja Lohtajalla. Toukkia havaittiin jonkin verran jo kesällä 2017. Tänä kesänä syöntialueet ovat laajentuneet, ja syönti on selvästi edelliskesää voimakkaampaa.

– Ruskomäntypistiäisen toukka syö männyistä vanhemmat neulaskerrat, mutta jättää tuoreimman neulaskerran koskematta. Männyt eivät kuole, mutta useampana vuotena tapahtuva paha neulasten syönti aiheuttaa merkittäviä kasvutappioita, toteaa johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta. 

Edellisen kerran sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaan männiköissä oli laajoja ruskomäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja vuosina 2008-2010. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla syönti oli tuolloin paikoin ankaraa. Ruskomäntypistiäistuhot päättyvät siihen, kun pistiäisten luontaiset viholliset kuten virukset ja loiset tuhoavat pistiäiskannan.  

Taimikoiden hirvituhot ovat kasvussa

Hirvien tekemät tuhot alueen mänty- ja koivutaimikoissa ovat kasvussa jo toista vuotta peräkkäin. Hirvituhoarviopyyntöjä on tänä vuonna tehty Metsäkeskukseen selvästi edellisvuosia enemmän. Hirvituhot näyttävät painottuvan Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan alueelle ja toisaalta Keski-Pohjanmaan läntisimpien kuntien alueille.

Hirvituhoja ovat lisänneet edellisvuosista kasvanut hirvikanta ja mennyt paksuluminen talvi, jolloin hirvet eivät ole liikkuneet kovin paljoa. Taimikoiden pahimmat hirvituhot keskittyvät niille alueille, joilla susikanta on tiheä.

– Tämä johtunee siitä, että tiheä susikanta on laumaannuttanut hirviä ja tehokas koirilla tapahtuva hirvenmetsästys on susien vuoksi vaikeutunut, arvioi Antti Pajula.

Myös versosurmaa on havaittu

Kylmän ja kostean kesän 2017 jäljiltä on männiköissä tavattu tänä kesänä myös yksittäisiä versosurmaesiintymiä. Versosurma on sienitauti, joka tappaa männyistä oksakiehkuroita alhaalta ylöspäin. Joskus se tappaa yksittäisiä puita. Kuluva kesä on ainakin toistaiseksi ollut hyvin kuiva ja lämmin ja onkin todennäköistä, että versosurmatuhot vähenevät jatkossa. Vakavampia versosurmatuhoja tavattiin edellisen kerran 1980-luvun lopussa kylmän kesän ja katovuoden 1987 jälkeen.

Vuoden 2017 harmaakaristetuhojen jäljet näkyvät edelleen männyn taimikoissa

Kesällä 2017 tavattiin laajoilla alueilla männyn taimikoissa harmaakariste-nimistä sienitautia. Mäntyjen neulaset muuttuvat ensin ruskeiksi ja sitten harmaiksi. Viime syksyn ja tämän kevään aikana neulaset ovat pudonneet maahan. Taimet näyttävät nyt ”kaljuilta”, kun taimissa on pahimmillaan jäljellä vain tämän kesän neulaskerta.

– Harmaakariste ei tapa männyn taimia, koska puiden kasvupisteet säilyvät vahingoittumattomina. Neulasten väheneminen aiheuttaa toki kasvutappioita. On hyvin todennäköistä, että harmaakaristetuhotkin ovat vähenemään päin, Antti Pajula sanoo.

Jaa juttu: