Perinneruokaa

VIIME viikolla Lappajärvellä järjestettiin Kotiseutua kokemassa -seminaari. Siellä arvioitiin, että kotiseututoiminta ei vähene, mutta sen painopiste siirtyy kaupunkeihin. Maaseudulla ei ole enää helppoa löytää nuorta voimaa perinteiseen kotiseututyöhön. Sitä tärkeää perusaherrusta ovat esimerkiksi paikallishistoriasta kertovien teosten julkaiseminen ja paikallismuseoiden ylläpitäminen. Kyse ei ole vain kotiseutuyhdistysten ongelmasta, vaan se koskee lähes kaikkea vapaaehtoistoimintaa väestökatoalueilla.

Pohjalainen kotiseutu -hankkeen kyselyssä 22 prosenttia vastanneista kertoi kotiseutukokemustensa jakautuvan useampaan kuin yhteen paikkaan. Ilmiötä sanotaan monipaikkaiseksi kotiseuduksi. Minua ei sattuma valinnut vastaajaksi, mutta olisin varmaankin kuulunut tuohon ryhmään. Olen kotoisin Lappajärveltä ja se on jälleen kotikuntani, mutta yhdistän tunteen kotiseudusta myös Seinäjokeen ja Helsinkiin.

AIKUISIÄLLÄ pitkäaikaisin kotipaikkani on ollut helsinkiläinen kylä nimeltään Kruununhaka. Yli kymmenen vuotta Liisankadulla, melkein samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike, oli mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. Todellisuudessahan laulussa tarkoitettiin Hautaustoimisto Mikko Monosta.

Siihen aikaan alueella taisi olla kaksikin kotiseutuyhdistystä, mutten kuulunut kumpaankaan. Edelleen toimii Kruununhaan Asukasyhdistys, jonka muistan sen julkaisemasta Krunikka-lehdestä. Toimintansa ilmeisesti lopettaneesta Kruununhaka-Seurasta tulevat mieleen lähinnä valitukset, joita se tehtaili julkisen liikenteen muutoksista.

SEMINAARISSA tuotiin esille, että kotiseututyön käsite laajenee. Tulevaisuudessa siihen lasketaan monenlaista paikallisaktivismia. Toivottavasti se ei kuitenkaan tarkoita pelkästään yhden asian liikkeitä, joilla vastustetaan muutoksia.

Mikäli kotiseututoiminnan sateenvarjoa riittävästi kasvatetaan, monipaikkaisen kotiseudun omaavalle avautuu uusia näkökulmia. Täytyy taas pian tehdä kotiseuturetki ja mennä nauttimaan krunikkalaista perinneruokaa. Se on tietysti lihapullat ja perunamuusi Kolme Kruunua -ravintolassa Liisankatu 5:ssä.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 6.6.2018.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.