Maaseudusta ja kaupungeista

Järviseudun sanomien päätoimittaja ottaa pääkirjoituksissaan kantaa asioihin. Se on hyvä asia.

Välillä kirjoituksista on kuitenkin selvästi näkyvissä maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu. Kaupunkiasumisen vähättely paistaa kirjoituksista. Toimittaja unohtaa että lehdellään on myös kaupunkilukijoita. Toki lehden tarkoitus onkin pääsääntöisesti olla oman alueensa äänen kannattaja.

Päätoimittaja kehuu maaseudun rauhaa ja kauneutta, joka olisi suuri arvo esim. paluumuuttajille. Toki näin on, mutta kauneutta ja rauhaa löytyy nykyään vain syrjäkyliltä. Maalaiskunnan valtapuolue tekee kuitenkin juuri sitä, mistä syyttää muita puolueita valtion tasolla. Se keskittää asumista ja palveluita taajamaan. Syrjäkylille ei juuri eläkeläisen kannata muuttaa ellei ole joukko koneita mukana ja osaamista niiden käyttöön. Kunnissa aurataan esimerkiksi tiet vain taajamissa asuville. Syrjäkylien eläkeläiset ovat oman onnensa varassa. Perheiden ei kannata syrjäkylille muuttaa, koska kunnat ovat lopettaneet kyläkoulut, joiden vetovoima olisi tuntuva. Monelle pienelle kunnalle tärkeämpää on saada talous näyttämään hyvältä kuin tarjota palveluja syrjäkylille.

Maalaiskuntien keskustoista ei juuri luonnonkauneutta löydy. Osuuskauppana toimiva ruma ”laatikko” ja massiivinen parkkipaikka ei tue käsitystä kauniista ympäristöstä.

Kaupungissa on usein tyylillä suunniteltuja keskustoja, ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaunis kaupunkiympäristö tekee mielelle yhtä hyvää kuin luonto. Kaupungeista löytyy myös puistoja ja vesiä mielen piristykseksi. Yhteisöllisyyskin on kaupungeissa kovassa nousussa. Kaupunkikin voi olla kotiseutua.

Maalaiskunnat voisivat miettiä syitä ihmisten lähtöön ja siihen miksi ei palata. Olisiko yhtenä syynä siihen että ei haluta palata tai haluun lähteä myös kunnan ilmapiiri. Jos kunnassa tavoitteena on esim. saada vain ”meidän miehille” töitä, ei se innosta jäämään tai palaamaan. Kunnissa saattaa olla edelleen toisinajattelijoiden pelko, mikä kapeuttaa ja yksipuolistaa kunnan toimintaa. Vapaa-aika voitaisiin kunnissa käsittää myös hieman laajemmin, se ei todellakaan voi olla vain urheilua ja liikuntaa.

Kaupungissa ihmisillä on tasa-arvoisemmat ja laajemmat mahdollisuudet. Voi olla enemmän oma itsensä ja harvemmin kysytään, mitä sukua tai puoluetta ole.

Eikä ole niin kamalaa vaikka se ”ahdas kaksio” jonka ihminen on kovalla työllään siellä kaupungissa hankkinut, kasvaisikin hieman korkoa.

Jaa juttu: