Muistakaamme entisiä kuntalaisiamme

Tämän lehden aktiivilukijana olen viime kuukausina seurannut, miten ainakin pari alueelta pois muuttanutta kirjoittelee ahkerasti lehden Lukijan loola -palstalle. Välijoen tuntumassa poikasena asuneena minua on kiinnostanut suuresti Turussa asuvan Leevi Sulkakosken uittoaiheiset tekstit.

Ne ovat hauskanlaisesti kirjoitettuja, ja samalla tulee mieleen oma varhaisnuoruus. Se ammoinen muistikuva, miten Lappajärvestä jokeen lasketut propsit verkalleen virtasivat joessa kohti Evijärveä. Siellä Nahkaniemessä ne taas puomitettiin, ja pieni hinaaja ne veti järven yli varsinaisen Ähtävänjoen suulle uitettavaksi Pietarsaaren teollisuuslaitosten tarpeisiin tai laivattavaksi ulkomaille. Näinhän Leevi Sulkakoski on hommasta kertonut.

Vähän näistä samoista ”vihreän kullan” asioista myös kirjoitellut Aarre Kupila. Hänkin näköjään asuu Turussa. Mutta Kupilan aihepiiri on vähän laveampi. Hän tekstailee milloin mistäkin ajankohtaisista asioista. Jopa pörssiasioista – mikä ei tietenkään ole kovin soveliasta tällaisen kotiseutulehden imagoon.

Vuoden alussa tämä samainen Kupila kirjoitti Lukijan loola -palstalle otsikolla ”Moternia naisenergiaa” järviseutulaisista yrittäjänyhdistyksistä, miten neljän kunnan yhdistykset ovat naisvetoisia. Samalla hän ylisti sitä, miten naiset ovat tänään tasavertaisia – jopa joissakin asioissa ja tilanteissa menneet miesten ohikin. Todellinen tasa-arvo on vihdoinkin saavutettu, kirjoittaja hehkutti.

Tekstiä lukiessani tuli mieleen, että koska kirjoittaja toi tällaisen sosiaalisen huomion näistä yhdistyksistä, niin ei olisi pahitteeksi, vaikka jotenkin olisi huomioitu tätä tekstin kirjoittajaa. Saihan siinä peräti neljä yrittäjäjärjestöä tietynlaista arvonantoa.

Evijärven yrittäjien puheenjohtaja Seija Rankinen kirjoitti helmikuun alkupuolella mielestäni hyvän kolumnin yrittäjien arjesta, ja miten jaksaa tehdä päivittäiset työnsä, kun omaan hyvinvointiinkin pitäisi jaksaa satsata. Ehkä tällainen ulkopuolelta tuleva pieni kannustin voisi olla yksi osa sitä.

Näillä muualla asuvilla kirjoittajilla voi vielä olla vahvat siteet entiseen kotikuntaansa. Vahvan kotiseututunteen lisäksi he ehkä omistavat sieltä vielä osan vanhasta kotitilastaan, kesämökin tai metsäpalstan. He maksavat vanhaan kotikuntaansa edelleen tietyn osan veroistaan. Asuvat osan vuodesta kotikunnassaan ja näin pyörittävät osaltaan kunnan yritystoimintaa. he ovat kesätapahtumien toivottuja vieraita, joten siinäkin mielessä he ansaitsevat oman arvonsa entisinä kuntalaisina.

Jaa juttu: