Ei kannata edes yrittää

Pääkirjoitus 2.5.2018

NÄIN ulkojärviseutulaisena minun on pakko todeta, että paikallinen mielenlaatu – tai ainakin yksi sen alalajeista – on onnistunut yllättämään. Eikä suinkaan positiivisesti.

Verkon keskustelupalstoilla nimittäin velloo uskomattoman negatiivinen keskusteluilmapiiri. Kaikesta kaivetaan esiin ne negatiivisimmat puolet ja epäonnistumisille naureskellaan. Välillä tuntuu, että koko Lappajärvi on puoliksi tyhjä, sillä niin läpitunkevaa on kirjoittajien pessimismi.

Toki tiedän, etteivät verkossa möyhötä läheskään kaikki kuntalaiset, mutta tämä äänekäs vähemmistö lyö ikävää stigmaa koko väestölle. Jos paikkakunnalle muuttava sattuu tutustumaan näihin keskusteluihin, en ihmettele yhtään, miksi potentiaalinen kuntaveron maksaja voi ryhtyä uudelleen harkitsemaan muuttopäätöstään.

MITÄ tällaiselle ajatusvääristymälle sitten voisi tehdä? Eivät asiat oikeasti ole niin huonosti, kuin nämä pahanilmanlinnut raakkuvat. Nyt voisi olla rehellinen peliin katsomisen paikka.

Negatiivisuus nimittäin ruokkii negatiivisuutta. Sama toimii onneksi toisinkin päin. Positiivinen ajattelu luo ympärilleen myönteisyyttä, ja tämä on onneksi tarttuvaa.

Järviseudun kunnat voivat parantaa omaa vetovoimaisuuttaan monella tavalla, mutta kaiken ytimessä ovat kuntien asukkaat. Kaikkein tärkein vetovoimatekijä ovat kunnan asukkaat, joten tässäpä olisi nyt tuhannen taalan paikka nostaa alueen profiilia ja vieläpä ihan ilmaiseksi.

ASENNEMUUTOKSEN ajankohta on passeli. Kesä on tulossa, luonto herää henkiin ja aurinko möllöttää. Talven tuiverrus ja lumimassat alkavat muuttua pelkiksi muistoiksi.

Ehdotan, että me kaikki etsisimme ympäriltämme hyviä asioita, näkisimme maailman ilon ja myönteisyyden kautta. Hyvän mielen jakaminen heijastuu takaisin, jolloin kaikki voittavat.

Kielteisyydessä vellomisessa ei ole mitään hyvää. Se nakertaa pienillä nököhampaillaan mielialaa ja lopulta myös eristää muusta maailmasta. Pessimistin seura ei tee autuaaksi.

NEGATIIVINEN ajattelu tarttuu kuin kevätflunssa. Kaiken lisäksi se iskee salakavalasti. Ensin nenä alkaa vuotaa, sitten aivastuttaa ja lopulta pessimismi asettuu taloksi.

Tällaisesta henkisestä flunssasta voi onneksi parantua, ja lääke on yksinkertainen: aloita mielikuvaharjoittelu ja etsi aluksi vaikkapa vain yksi positiivinen asia elinpiiristäsi. Seuraavana päivänä tätä yksittäistä hyvää ajatusta voi täydentää toisella. Hiljalleen olo alkaa helpottaa ja kuume laskea.

OLEN itsekin sortunut monet kerrat ikäviin ajatuksiin ja ajatellut, kuten otsikossa mainitaan. Olen onneksi löytänyt positiivisen ajattelun voiman. Aina ei kannata varautua pahimpaan mahdolliseen lopputulokseen, sillä silloin vaarana on, että siitä tulee itseään toteuttava ennustus.

Jos saman ajattelumallin onnistuu kääntämään päinvastaiseksi, vaarana on, että myös lopputulos on ennakoitua parempi. Tämä ei vaadi kuin muutoksen mielenmaisemassa.

JUHO KUORIKOSKI

Päätoimittaja

Jaa juttu: