Johannes Herttolalla on 9 hehtaaria härkäpapua Alajärven Hoiskossa.

Härkäpapua kokeillaan varovaisesti

Suosiotaan kasvattavaa härkäpapua viljellään tänä kesänä ainakin Alajärvellä, Lehtimäellä ja Soinissa.

Yksi Suomen ja maailman vanhimmista viljelykasveista, härkäpapu, kasvattaa vähitellen suosiotaan. Viime vuonna sen viljelyala koko maassa oli sokerijuurikasta isompi ja lähestyi jo perunaa.

Kasvun syiksi MTK:n vilja-asiamies Max Schulman pohtii, että rehuteollisuudessa on pyritty lisäämään valkuaisomavaraisuutta tuontisoijan sijaan. Etelässä toinen tekijä on ollut viherryttämistuki, jossa ekologiseksi alaksi voi ilmoittaa typensitojakasveja kuten härkäpavun. Ihmisravinnoksi viljely on kasvanut hitaammin, mutta isosti uutisoidut elintarvikeinnovaatiot näkyvät siinäkin.

Hanna Kekkonen Luken Tuota valkuaista -hankkeesta kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla härkäpapua viljelee kuutisenkymmentä tilaa. Viljelymäärät vaihtelevat muutaman aarin kokeiluista 30 hehtaariin päämäärätietoiseen viljelyyn.

Härkäpavun viljely on Kekkosen mukaan viljoihin nähden hiukan haasteellisempaa, ja tiennäyttäjä joutuu opettelemaan sen yrityksen ja erehdyksen kautta. Suosituimman Kontu-lajikkeen kasvuaika on jopa 114 päivää ja tuleentuminen vaatii 1150–1180 asteen lämpösummakertymän. Uusi Sampo-lajike on kymmenen päivää nopeampi. Tuki palkokasveille on kuitenkin viljoja suurempi.

–Suurin syy vähäiselle viljelylle ei kuitenkaan ole viljelytekninen haastavuus, vaan eniten huolta aiheuttavat joutuminen ja kokemuksen puute.

Luken tilastojen mukaan vuonna 2016 härkäpavun viljelyala Alajärvellä, Evijärvellä, Soinissa ja Vimpelissä oli pyöreä nolla. Kauhavalla sitä viljeli kuusi tilaa yhteensä 43 hehtaarilla ja Lappajärvellä kolme tilaa 24 hehtaarilla. Tänä vuonna härkäpapua on kylvetty ainakin Alajärvellä, Lehtimäellä ja Soinissa.

Lue lisää härkäpavun ominaisuuksista, viljelykokemuksista ja elintarvikekäytöstä Järviseudun Sanomien numerosta 29.

Jaa juttu: