Väinöntalon opas Tanja Wetterstrand.

Kansakoulun uskottiin kasvattavan varkaita, juomareita ja roistoja

Väinöntalon kesänäyttely kertoo Evijärven kansakoulun historiasta.

Kirkon järjestämien kiertokoulujen tilalle alettiin perustaa kansakouluja 1866.

Maaseudulla kansakouluille kuitenkin lämmettiin hitaasti, sillä opiskelun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijaan. Kansakoulut olivat vapaaehtoisia ennen vuoden 1921 oppivelvollisuuslakia.

Evijärvellä kuntapäättäjät välttelivät kansakoulun perustamista viimeiseen asti, sillä sen uskottiin kasvattavan ”varkaita, juomareita ja roistoja.” Tämän takia kunnassa toimi alkuvaiheessa muutama lyhytaikainen yksityinen kansakoulu, ennen kuin kunta perusti kirkonkylän koulun 1892.

1921 Evijärvi jaettiin viiteen piiriin, jolloin kyläkouluja alettiin perustaa. Kaikkiaan Evijärvellä on toiminut 11 koulua, joista enää kirkonkylän, Särkikylän ja Lahdenkylän koulut ovat yhä toiminnassa.

Väinöntalon Kansakoulun penkiltä -kesänäyttely esittelee Evijärven kansakoulun historiaa. Esineistössä on museon omien kokoelmien lisäksi vanhaa opetusaineistoa, jota on lainattu nykyisiltä ja jo lakkautetuilta evijärveläisiltä kouluilta ja niiden entisiltä oppilailta. Esineistö on peräisin 1900-luvun alusta 1930-luvulle.

Näyttely on avoinna elokuun loppuun asti.

Lue lisää kansakoulun historiasta Järviseudun Sanomien numerosta 28.

Jaa juttu: