MIKÄLI sote- ja maakuntauudistus toteutuu, yhdeksän kuukauden kuluttua järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit. Niiden tulosta voidaan jonkin verran ennustaa tuoreiden kuntavaalien perusteella.
Etelä-Pohjanmaan vaalipiiriin tulevat kuulumaan nykyisen Etelä-Pohjanmaan liiton 17 jäsenkuntaa ja Isokyrö. Niiden asukkaat antoivat kuntavaaleissa 96 784 hyväksyttyä ääntä.
Uuden maakunnan alueella kuntavaaliäänistä sai keskusta 41 prosenttia, kokoomus 22 prosenttia, sosiaalidemokraatit 12 prosenttia ja perussuomalaiset 11 prosenttia. Pienempiä osuuksia olivat kristillisdemokraattien kuusi prosenttia sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kolmet prosentit. Lisäksi alle prosentin äänisaaliita keräsivät viisi puoluetta tai listaa.
Maakuntauudistusta koskevan lakiesityksen mukaan maakuntavaltuustoille säädetään minimikoot. Asukasmääriltään pienissäkin maakunnissa, kuten Etelä-Pohjanmaalla, valtuustoon valitaan vähintään 59 jäsentä. Maakuntavaltuusto voi itse päättää suuremmastakin valtuutettujen määrästä.
Jos maakuntavaltuutettuja valitaan 59, piilevä äänikynnys olisi noin 1,7 prosenttia. Sen verran yhden puolueen pitäisi äänistä hankkia, jotta se saisi edustajansa valtuustoon. Puolueiden kannalta kynnys jäisi matalaksi. Kuntavaalien perusteella myös kristillisdemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto voisivat saada maakuntavaltuutettuja.
Lappajärvellä annettiin kuntavaaleissa 1 777 ääntä, mikä oli 1,8 prosenttia uuden Etelä-Pohjanmaan äänistä. Jos löytyisi ikään kuin Lappajärvi-puolueen ehdokas, jota kannatettaisiin yli puoluerajojen, hänet valittaisiin. Mutta ei se niin mene.
Maakuntavaaleissa nähdään poliittisten puolueiden ehdokkaita. Ne tuskin jättävät käyttämättä valmiiksi tunnettujen poliitikkojensa vetovoiman. Lopputuloksena voi olla, että samoja henkilöitä häärää sekä kunnanvaltuustossa, maakuntavaltuustossa että eduskunnassa.
Maakuntavaalit tulevat olemaan yhdistelmä puolueiden ja paikallisten ehdokkaiden äänestämistä. Jos siinä painottuu puoluepolitiikka, pitää alueellinen edustavuus turvata muulla tavalla. Helpoin keino olisi kasvattaa maakuntavaltuutettujen lukumäärää 59:stä. Suurempaan valtuustoon pääsisi helpommin pieniltä paikkakunnilta.
Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 25.4.2017.
